Asuntobarometrin mukaan peräti 39 prosenttia ruotsalaisista on sitä mieltä, että nykyinen asuntomarkkina ei toimi. Kontrasti suomalaiseen ajatusmaisemaan on melkoinen, sillä vain kahdeksan prosenttia suomalaisvastaajista kokee samoin. Suomen osuus on poikkeuksellisen alhainen myös Norjaan verrattuna, jossa näin ajatteli joka neljäs.
Erot ovat selkeitä myös siinä, miten eri maissa vastaajat kokevat pääsevänsä osallistumaan asuntomarkkinoille, eli esimerkiksi hankkimaan oman asunnon. Lähes puolet (44 %) ruotsalaista kokee, että heidän on tällä hetkellä vaikea päästä asuntomarkkinoille. Suomessa mahdollisuus asunnon hankkimiseen koetaan tähän verrattuna poikkeuksellisen hyvänä, sillä vain yhdeksän prosenttia suomalaisvastaajista kokee samoin. Norjassa 39 prosenttia kokee vaikeuksia päästä asuntomarkkinoille.
Silmiinpistävää barometrissa on myös nuorten usko omiin mahdollisuuksiinsa päästä tulevaisuudessa asuntomarkkinoille. Siinä missä Ruotsissa yli puolet (57 %) alle 30-vuotiasta vastaajista oli sitä mieltä, että aiemmilla sukupolvilla oli helpompaa päästä asuntomarkkinoille, näin ajatteli vain 24 prosenttia suomalaisnuorista. Norjassa osuus oli myös suuri, 45 prosenttia.
JM Suomen kaupallinen johtaja Susanna Virta toteaa tulosten olevan Suomelle ylpeyden aihe ja osoittaa, että Suomen asuntomarkkinoilla on tiettyjä erityistekijöitä, jotka naapurimaista puuttuvat.
– Yksi syy vähäisempään tyytymättömyyteen asuntomarkkinoita kohtaan Suomessa on valtion osittain tukema asuntolainajärjestelmä. Esimerkiksi Ruotsissa useiden nuorten on vaikea täyttää omarahoitusosuuden vaatimus, joka on 15 prosenttia asunnon arvosta. Suomessa taas lainajärjestelmässä valtio takaa lainan heille, joilla on säästöjä, mutta jotka eivät voi tai eivät halua käyttää muita takausmahdollisuuksia. Toinen vaikuttava asia on asuntojen hinnan kehitys, joka on Suomessa selkeästi erilaista naapureihimme verrattuna. Koska Helsingissä on suhteessa rakennettu paljon enemmän kuin Tukholmassa ja Oslossa, niin hinnat ovat myös nousseet meillä paljon maltillisemmin, Virta toteaa.
Korkeat asumiskustannukset korostuvat Suomessa
Siinä missä suomalaisten usko asuntomarkkinaan ja sen tulevaisuuteen on naapurimaita vakaammalla pohjalla, huoli asumisen kustannuksista on akuutimpi. Suomessa lähes puolet vastaajista (49 %) pitää asumiseen liittyviä kustannuksia korkeina. Norjassa sama lukema on 41 prosenttia ja Ruotsissa 36 prosenttia.
– Tässä näkyy selkeä huoli yleisen hintatason nousuun ja etenkin energian hintojen rajuunkin kohoamiseen. Rakennuttajana uskomme tämän heijastuvan siihen, että yhä useampi asuntoa ostava kiinnittää huomiota sen energialuokkaan ja esimerkiksi asunnossa olevien kodinkoneiden energiatehokkuuteen. JM-kotien kaltaiset ympäristöystävälliset A-energialuokan asunnot tulevat säilyttämään arvonsa paremmin, Virta analysoi.
Pohjoismainen asumisbarometri toteutettiin maaliskuussa 2022 ja siihen vastasi yhteensä 4500 vastaajaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Vastaajia oli 1500 per maa. Barometrin toteutti tutkimusyhtiö Kantar Sifo.
