JM Suomi raivaa tietä vähähiilisen betonin käytölle – kokemukset työmailta pelkästään hyviä

JM Suomessa vähähiiliseen betoniin siirtyminen jo ennen lain vaatimaa päästörajojen tiukentumista on strateginen valinta. Betonirakenteet ovat suurin yksittäinen päästölähde, eli ne tuottavat noin 70 prosenttia rakentamisaikaisista CO₂-päästöistä.

– Vähähiilisen betonin käyttöönotolla voidaan vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöihin, JM Suomen työmenetelmäpäällikkö Kaisa Virta sanoo.

JM Suomi on edelläkävijä ilmastokuorman hillitsemisessä

Vielä vuosikymmenen alussa JM Suomi oli samalla päästötasolla kuin muutkin rakentajat. Se on kuitenkin ottanut muutamassa vuodessa suuria harppauksia ilmastokuorman vähentämisessä. JM-konsernin tavoitteena on vähentää CO₂-päästöjä lähelle nollaa vuoteen 2030 mennessä.

– Olemme onnistuneet pienentämään asuntojemme elinkaaripäästöjä selvästi viranomaisvaatimuksia nopeammin. Ennustamme, että saavutamme jo tänä vuonna viranomaisen vuodelle 2029 asettaman 12 kg CO₂e/m²/a -raja-arvon projektiemme keskiarvona. Työkalut tulevien vaatimusten täyttämiseen ovat olemassa ja niiden käyttöönotto on työmaillamme jo hyvässä vauhdissa, JM Suomen tekninen johtaja Altti Halinen kertoo.

Työmenetelmäpäällikkö Kaisa Virta kertoo vähähiilisen betonin vaikuttavan merkittävästi kiinteistön rakentamisaikaisiin CO₂-päästöihin. JM Suomen laskelmien mukaan betonin päästöjä on saatu jopa yli puolta pienemmiksi aikaisempaan rakennustapaan verrattuna.

JM Suomi lisää GWP.70-betonin käyttöä välipohjissa ja runkorakenteissa

GWP.85-luokan betoni vähentää päästöjä 15 prosenttia tavanomaiseen betoniin verrattuna ja GWP.70:n päästövähennys on 30 prosenttia. Vähähiilinen betoni sopii niin paikallavalettuihin välipohjiin, perustuksiin ja alapohjiin kuin esivalmistettuihin kantaviin seinä- ja välipohjarakenteisiin ja portaisiinkin. JM Suomella GWP.70 on jo käytössä käynnissä olevien hankkeiden välipohjissa ja runkorakenteissa GWP.85:n rinnalla. JM Suomi ei enää pilotoi vaan koeponnistetut materiaalit ovat käytössä työmailla.

– Olemme kehityksessä hyvin mukana ja valmistautuneena samalla, kun alalla yleisesti voi syntyä paniikkia vuosikymmenen lopulla. Betoniteollisuus on jo ymmärtänyt muutostarpeen ja vähähiilisen betonin käytön tukemiseksi on tehty paljon työtä. Viidessä vuodessa tulee tapahtumaan paljon, Halinen sanoo.

Myös kuluttajat eli asunnonostajat ovat tietoisia rakentamisen ilmastovaikutuksista. Vähähiiliseen betoniin siirtyminen on konkreettinen JM Suomen ympäristötoimi. Virta kertoo, että GWP.70-betonilla valetuilla välipohjilla on voitu merkittävästi vähentää CO₂-päästöjä. Tämä näkyy esimerkiksi Espoon Finnoon Luoteisrinne-korttelissa: vuonna 2022 valmistuneen Luoteisrinne 13:n välipohjabetonin päästöt olivat 410 kg CO₂/m³, kun taas vuonna 2027 valmistuvassa Luoteisrinne 15:ssä päästöt ovat enää 180 kg CO₂/m³.

JM Suomi valaa asuinkerrostalojen välipohjat vähähiilisellä GWP.70-betonilla. Muu paikalla valettu valmisbetoni on GWP.85-luokkaa.

Työmaiden toimivuus on ykkösasia vähähiiliseen betoniin siirryttäessä

JM Suomen kerrostalot ovat A-energialuokkaa ja täyttävät Joutsenmerkin kriteerien vaatimukset, joten energiatehokkuus on jo kunnossa. Virta toteaakin, että todellinen keino ilmastokuorman vähentämiseen saadaan betonista, koska se on suurin rakentamisaikainen päästölähde.

– Vähähiiliseen betoniin siirtyminen on mahdollista, vaikka sitä alalla arastellaan. Olemme tehneet paljon yhteistyötä valmistajien kanssa. Vähähiilisen betonin lujuudenkehitys, kuivumisaika ja käsiteltävyys ovat hallittavissa ja aikatauluihin soviteltavissa. Olemme muutoksessa korostaneet, että työmaan sujuvat toiminnot ovat ykkösasia betonin laadun rinnalla, Virta vakuuttaa ja toteaa JM:n kaataneen jo nyt ennakkokäsityksiä.

JM Suomessa on myös huomattu, ettei vähähiilisen betonin käyttö vaikuta merkittävästi kustannuksiin. Joissain kohteissa se on jopa vakiintunutta toimintatapaa edullisempaa. Valtaosa JM:n kohteista on toistaiseksi välipohjarakenteiden osalta paikallavalettuja, mutta myös elementtirakenteet voidaan toteuttaa vähähiilisen betonin avulla.

– Aikaisemmin esimerkiksi betonin kuivumista nopeutettiin lisäaineilla, jotka lisäävät niin betonin hintaa kuin CO₂-päästöjäkin. Nyt näistä oikopoluista luovutaan ja palaamme betonitekniikan perusteisiin, hän tiivistää.

Virta on käynyt alan tapahtumissa kertomassa JM Suomen kokemuksista vähähiilisen betonin käytöstä. Selvä viesti on se, että muutos on mahdollista, mutta se vaatii tiimityötä ja halua muuttaa aiempia toimintamalleja. Rakennusala on nyt murroskohdassa, jossa tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa. Siirtymä on JM Suomessa vaatinut tutkimustyötä, koevaluja esimerkiksi talviolosuhteissa sekä reseptikehittelyä valmistajien kanssa.

Vähähiilisen betonin käyttö on keskeinen elementti ilmastokuorman hillitsemisessä. JM Suomessa kerrostaloasuntojen elinkaaripäästöjä on onnistuttu pienentämään viranomaisvaatimuksia nopeammin. Tavoitteena on saavuttaa jo tänä vuonna vuodelle 2029 asetettu 12 kg CO₂e/m²/a -raja-arvo.

Innovaatio vähentää päästöjä ennen näkemättömällä määrällä

JM-konserni on investoinut Cemvision-yritykseen, joka kehittää uudenlaista sementtiä. Innovatiivinen uuden sukupolven tuote voi laskea CO₂-päästöjä jopa 95 prosenttia perinteiseen sementtiin verrattuna.

– Voisi kuvitella, että näin suuret päästövähennykset ovat kaukana tulevaisuudessa, mutta itse asiassa olemme jo tehneet ensimmäisiä koevaluja Göteborgissa. Paraikaa teemme valmisteluja teollisen mittakaavan käyttöönoton mahdollistamiseksi, Halinen toteaa.

– Nykyisissä vähäpäästöisissä betoneissa on seosaineena muun muassa terästeollisuuden sivutuotteita, kuten masuunikuonaa sementin osittaisena korvaajana. Perinteinen sementtiteollisuuskin hakee jatkuvia parannuksia sementin vähähiilisempään tuottamiseen. Tämä tie on kuitenkin pitkä, ja vaatii huomattavia investointeja perinteisiltä sementin toimittajilta. Vähähiilisemmän sementin toimitusketju onkin nyt suuressa roolissa erottelemaan jyvät akanoista, kun haetaan parasta mahdollista valmisbetonitoimittajaa vastuullisen asuntorakentamisen tarpeisiin, Halinen jatkaa.

Kehitystyö nykyistä ilmastoneutraalimman rakentamistavan toteuttamiseksi jatkuu JM Suomessa. Koska rakentaminen aiheuttaa merkittävää ilmastokuormitusta, on rakentajilla yhteiskunnallinen vastuu etsiä keinoja CO₂-päästöjen leikkaamiseen.