JM Suomen rakennustyömaat ovat valmiina kiertotalouslain tulemiseen

JM Suomen vastuullisuuspäällikkö Visa Kivisaari kiittelee työmaiden asennetta ja aktiivisuutta lajittelun kehittämisestä. Tulokset kertovat, että jätejakeet ovat oikeasti päätyneet niille tarkoitettuihin keräysastioihin ja lavoihin. Eniten työmailla syntyy kivi- ja betonijätettä, puuta, sekajätettä sekä kipsi- ja metallijätettä. Vuonna 2025 JM:n työmaiden kierrätysaste oli hienot 84 %. JM Suomi kertoo läpinäkyvästi omat jäte- ja kierrätysmääränsä.

– Lajittelun kehittymisen lisäksi olemme ennakoineet tekeillä olevan kiertotalouslain henkeä ja ohjanneet mahdollisimman paljon puujätettä materiaalina kierrätettäväksi eikä vain polttoon ja energiaksi. Tällä on ollut merkittävä vaikutus kierrätysasteemme nostamiseen, sillä puujätteen osuus kokonaisjätemäärästä on suuri, Kivisaari sanoo.

Rakentamislakikin vaatii esimerkiksi purkukartoituksia, tarkempia tietoja materiaaleista sekä ohjaa rakennusten elinkaariominaisuuksien huomioon ottamiseen jo suunnitteluvaiheessa. Parhaillaan ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätelain korvaava kiertotalouslaki tulee entisestään lisäämään materiaalien elinkaaren hallintaa ja uudelleen käyttöä sekä vähentämään rakennusjätteen sijoittamista kaatopaikalle tai vain polttoon ja energiahyödyntämiseen.

JM Suomessa on rakennusjätteen lajittelua ja hyötykäyttöä suunniteltu yhdessä Remeon kanssa. Kyltitys ja ohjeistus helpottavat tarkkaa lajittelua. Arkistokuvassa Remeon aluemyyntipäällikkö Teemu Silen (vas.) ja JM Suomen vastaava työnjohtaja Eduard Hännikäinen.

JM Suomessa ollaan jo valtaosin valmiita kiertotalouslain tulemiseen ja etusijajärjestyksen laajenemiseen.

– Kierrätysasteemme on reilusti yli rakentamislain vaatimuksen. Työmaamme toimivat resurssitehokkaasti ja kierrätystä korostaen. Kaikki myös dokumentoidaan, Kivisaari kertoo.

JM Suomessa halutaan vähentää myös rakentamisesta aiheutuvaa ilmastokuormaa. Työmailla on siirrytty käyttämään esimerkiksi vähähiilistä GWP.85-luokan betonia, jonka CO2-päästöt ovat 15 % pienemmät tavanomaiseen betoniin verrattuna. Tavoitteena on siirtyä käyttämään myös GWP.70-betonia, joka vähentää päästöjä 30 %. JM Suomen työmailla on käytössä fossiiliton työmaa -konsepti.

Konkreettisia toimia jätemäärän vähentämisessä

JM Suomessa seurattiin kesällä 2025 yhdellä työmaalla puujätteen määrää ja sisältöä. Suurin osa puusta oli vain kerran käytettyä, jolle ei ollut uudelleenkäyttösuunnitelmaa. Näitä olivat esimerkiksi kuormalavat, ikkuna-asennusten tukirakenteet, muottitavara ja kaikki muu tilapäinen rakenne.

– Olemme nyt luopuneet esimerkiksi pääosin puisten putoamissuojien käytöstä ja siirtyneet käyttämään uudelleenkäytettäviä putoamissuojia, Kivisaari kertoo.

Rakentamisessa syntyy eniten kivi- ja betonijätettä, puuta, sekajätettä sekä kipsi- ja metallijätettä. JM tavoite on, ettei sekajätettä syntyisi jatkossa lainkaan.

Muita testattuja jätteenmäärän vähentämiskeinoja on ollut esimerkiksi kapeamman kipsilevyn käyttö, jolla saadaan kipsijätteen määrä lähes puolitettua.

– Materiaalien uudelleen hyödyntäminen vaatii yhteistyötä ja ideointia. Nyt voi oikeasti sanoa, että pienellä teolla voi olla iso vaikutus. Olemme toimintatapojen muutokseen saaneet kannustusta ja apua jätehuoltokumppaniltamme Remeolta, Kivisaari sanoo.

Moni asia parantaa myös työturvallisuutta, kun työkohteet pysyvät siisteinä, eikä turhaa tavaraa kerry kulkureiteille.

Kiertotalouden haasteisiin vastataan yhdessä

JM Suomi haluaa kannustaa alan toimijoita tarttumaan kiertotalouden haasteisiin rakennustyömailla. Tilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 2023 rakennus- ja purkujätettä noin 12,5 miljoonaa tonnia, josta kierrätettiin materiaalina 54 %.

JM Suomen vastuullisuuspäällikkö Visa Kivisaari kertoo, että kaikille työmaille tehdään oma jätehuoltosuunnitelma. Ohjeistukset käännetään myös esimerkiksi viroksi ja venäjäksi.

JM:n oma tavoite on päästä työmailla alle 25 kg/BTA jätemäärän. Tähän on monissa projekteissa jo päästykin. Pyrkimyksenä on, ettei työmailla synny lainkaan sekajätettä.

– Tässä työssä tarvitsemme niin koko alan asennemuutosta kuin saumatonta yhteistyötä työmaalla työskentelevien kesken. Jätemäärän minimoinnissa auttaa viikoittainen jäteseuranta, materiaalien hyvä suojaaminen, tarkka tilauslaskenta sekä materiaalien nopea asennus työmaalla. Tarvitsemme kuitenkin työmaiden osaamisen lisäksi kaikkia JM:läisiä mukaan tekemään rakennusprosessistamme resurssitehokkaampaa. Lisäksi meidän tulee kehittää uusia toimintamalleja ja ratkaisuja yhteistyökumppaniemme kanssa, Kivisaari sanoo.

Kuvat: Kimmo Brandt.