Kevään mittaan kohonnut polttoaineen hinta sekä autoilun ympäristövaikutukset ovat huolestuttaneet ja puhuttaneet autoilijoita Suomessa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovatkin pohjoismaisia naapureitaan valmiimpia vähentämään riippuvuuttaan henkilöautoilusta muuttamalla asuntoon, josta on hyvät liikenneyhteydet.
JM-konsernin Kantar Sifolla teettämään pohjoismaiseen asuntobarometriin vastanneista 1500 suomalaisesta noin joka kolmas (27 %) olisi valmis tällaiseen ratkaisuun. Osuus on viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin Ruotsissa ja Norjassa.
– Tulos kertoo omaa kieltään luotosta suomalaiseen joukkoliikenteeseen. Samalla se on selkeä viesti rakennuttajille: rakentamalla uusia asuinalueita lähelle joukkoliikennettä vähennetään ihmisten autoriippuvuutta, JM Suomen kaupallinen johtaja Susanna Virta toteaa.
Ympäristöystävällinen asuminen koetaan Suomessa ratkaisevan tärkeänä
Barometristä ilmeni myös suomalaisten suhtautuminen kestävään ja ympäristöä säästävään asumiseen: 15 prosenttia vastaajista piti sitä jo nyt ratkaisevan tärkeänä ja peräti 41 prosenttia uskoi sen muodostuvan tärkeäksi lähitulevaisuudessa.
Vertailun vuoksi Ruotsissa (11 % sekä 42 %) ja Norjassa (9 % ja 36 %) vastaavat prosentit olivat pienempiä. Suomessa oli myös vähiten heitä, jotka eivät usko kestävän asumisen olevan heille tärkeää tulevaisuudessakaan (30 %). Ruotsin vastaavasti ajattelevia oli 32 % ja Norjassa 37 %.
– Suomalaiset tiedostavat jo hyvin sen, että myös rakentamisen ja sitä kautta asumisen hiilijalanjälki tulee huomioida. Toivon yhä useamman miettivän tulevaisuudessa asuntoa ostaessaan myös sitä, miten se on rakennettu. Esimerkiksi Joutsenmerkki-ympäristösertifikaatti myönnetään rakennuksille, jotka on rakennettu tiukkojen ympäristökriteereiden mukaisesti. Joutsenmerkkikodin omistaja voi siis luottaa siihen, että rakentamisessa on otettu ympäristövaikutukset huomioon, Susanna Virta toteaa.
Pohjoismainen asumisbarometri toteutettiin keväällä 2022 ja siihen vastasi yhteensä 4500 vastaajaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Vastaajia oli 1500 per maa. Barometrin toteutti tutkimusyhtiö Kantar Sifo.
