Näin usein me suomalaiset tervehdimme naapureitamme
Milloin viimeksi moikkasit naapuriasi? Teettämämme Suomalaiset Asuntokaupoilla 2022 -kyselytutkimus selvitti, kuinka usein suomalaiset ovat naapurinsa kanssa vuorovaikutuksessa ja millaista naapurien kanssa toimiminen on.
Jos moikkaat naapuriasi noin 1-2 kertaa viikossa voit onnitella itseäsi, sillä kuulut suomalaisten naapurikäyttäytymisen keskivertoon. Suomalaiset Asuntokaupoilla 2022 -kyselytutkimus kertoo, että suomalaisten yleisin tapa vuorovaikuttaa naapurinsa kanssa on nopea tervehtiminen pihalla (72 % vastaajista).
Yleisimmin naapuria moikataan puolestaan 1-2 kertaa viikossa (22 % vastaajista). Joskin enemmän kuin kaksi kertaa viikossa naapuriaan huomioivia oli vain niukasti vähemmän (20 %). Ihan joka päivä suomalaiset eivät kuitenkaan naapureitaan huomioi, sillä päivittäin naapurien kanssa on tekemisissä vain 13 prosenttia vastaajista.
Todella harvoin naapureitaan puolestaan kertoo moikkaavansa 15 prosenttia kaikista vastaajista. Tutkimukseen vastasi tuhat 18-74 -vuotiasta suomalaista ympäri maan.
”Naapurit ovat iso osa sitä ympäristöä, jossa asumme. Naapureista ja naapurisuhteista myös usein kuulee puhuttavan paljon. Joten oli hauska nähdä tässä tutkimuksessa, että suurin osa suomalaisista myös on jossain vuorovaikutuksessa naapureidensa kanssa, vaikka se olisi vain nopea moikkaus pihalla”, markkinointipäällikkömme Anni Sirén toteaa.
Nuoret aikuiset välttelevät naapureitaan
Tutkimustuloksissa on nähtävissä selvää kuilua sukupolvien välillä. Siinä missä 65-74 -vuotiaiden vastaajien ikäryhmä näkee naapureitaan päivittäin selvästi muita enemmän (22 % vastaajista), niin 18-24 -vuotiaiden vastaajaryhmässä lähes joka kolmas (29 %) näkee naapureitaan todella harvoin ja jopa 16 prosenttia välttelee heitä tietoisesti. Vertailun vuoksi kaikista vastaajista vain 5 prosenttia ilmoitti välttelevänsä naapureiden näkemistä.
Vanhemmissa ikäluokissa korostuvat myös pidemmät ihmiskontaktit. 65-74 -vuotiaiden vastaajaryhmä on ainoa ikäryhmä, jossa kuulumisten vaihtaminen pihalla (70 %) on yleisempää kuin nopea moikkaaminen (55 %). Vastaajat saivat valita monia vaihtoehtoja tärkeysjärjestyksessä.
Pohjoisessa naapurirakkaus kukoistaa – kerrostaloasujat mainettaan parempia
Entäpä sitten alueittain? Vaikka eteläsuomalaisilla saattaa olla muualla maassa maine muita kiireisimpinä ja sitä kautta vähemmän naapureita huomioivimpina, vähiten naapureita moikkaillaan itse asiassa hiukan yllättäen lännessä.
Länsi-Suomessa naapurin kanssa ollaan vuorovaikutuksessa yleisimmin vain 1-2 kertaa kuussa (22 % vastaajista). Lännestä löytyy myös aluevertailussa isoin prosentti heitä, jotka välttelevät naapureitaan tietoisesti (7 %).
Pohjoisessa sen sijaan naapurirakkaus kukoistaa, sillä alueelta löytyy selkeästi isoin osuus ihmisiä, jotka vuorovaikuttavat tavalla tai toisella naapuriensa kanssa päivittäin (17%) sekä pienin osuus naapureitaan vältteleviä (4 %).
Toinen yleinen myytti on, että kerrostalossa asujat eivät näe naapureitaan juuri koskaan eikä rapussa moikata ketään. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa kuitenkin kerrostaloasujista 13 prosenttia kertoo olevansa naapuriensa kanssa vuorovaikutuksessa päivittäin, kun taas esimerkiksi omakotitaloasujissa luku on 11 prosenttia. Oma kuriositeettinsa ovat paritaloasujat, joilla sama prosentti on vain kuusi.
”Kerrostaloista kuulee välillä sellaisia väitteitä, ettei niissä ei naapureita juuri tavata ja yhteisöllisyyttä ei ole samalla tavalla kuin vaikkapa omakoti- tai rivitaloalueilla. Tämä on kuitenkin harhaluulo, sillä erilaiset talkoot ja muut aktiviteetit nimenomaan tuovat tätä vuorovaikutusta myös kerrostaloelämään. Tänä päivänä kerrostaloissa – ja kerrostaloalueilla myös yleistyvät kovaa vauhtia erilaiset yhteiskäyttötilat sekä viihtyisät piha-alueet, joissa naapureita voi tavata rennoissa merkeissä. Jos siis haluaa!”, Sirén naurahtaa.
Vaikka tapoja kohdata naapuri on monenlaisia, tutkimuksen mukaan ainakin yhdestä asiasta me suomalaiset olemme lähes yksimielisiä. Peräti 79 kaikista vastaajista on sitä mieltä, että nykyinen vuorovaikutus naapureiden kanssa riittää, ei enempää eikä vähempää.
Suomalaiset Asuntokaupoilla 2022 -tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 15.12.–20.12.2021. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1000 18–75-vuotiasta suomalaista. Otanta on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
