Suomalainen tervehtii naapuriaan keskimäärin 1-2 kertaa viikossa – taloyhtiöiden talkoot eivät innosta nuoria aikuisia
Toteuttamamme Suomalaiset Asuntokaupoilla 2021 -kyselytutkimus selvitti, millä tavoin suomalaiset ovat vuorovaikutuksessa naapuriensa kanssa. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä naapurisuhteidensa nykytilaan, mutta ikäryhmissä löytyy eroja.
Kyselytutkimukseen vastasi tuhat 18–74 -vuotiasta suomalaista ympäri maan ja kaikista vastaajista noin joka neljäs (24 %) ilmoitti olevansa naapureidensa kanssa jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa noin 1-2 kertaa viikossa. Noin joka viidennelle (19 %) määrä oli pari kertaa kuukaudessa. Ehkä hiukan helpottavasti vain 5 prosenttia vastaajista ilmoitti välttelevänsä naapureitaan tietoisesti.
Tutkimustulosten mukaan myös ikäryhmissä on eroa, kun tarkastellaan naapureiden kanssa vuorovaikuttamista. Siinä missä 65–74 -vuotiaissa peräti 24 prosenttia ilmoittaa näkevänsä naapureitaan päivittäin, 18–24 -vuotiaiden joukossa tämä osuus on vain 5 prosenttia.
Suurin osa vastaajista on kuitenkin tyytyväinen nykyiseen tapaan vuorovaikuttaa naapureidensa kanssa. Noin kolme neljästä on sitä mieltä, että nykytilanne naapureiden kanssa on hyvä eikä kontakteja tarvitse lisätä tai vähentää.
Eniten lisää yhteisöllisyyttä kaipaavat 35–44 -vuotiaat, joista noin joka viides (19 %) haluaisi tehdä asioita enemmän naapureiden kanssa. Kaikista vastaajista samaa haluaa 13 prosenttia.
”Tuleviin uudiskohteisiin suunnitellaan entistä enemmän tiloja, toimintoja ja alueita, joita voidaan käyttää yhteiskäytössä. Emme usko suomalaisten kerrostaloasujien olevan syrjäänvetäytyvää porukkaa, vaan enemmänkin heille pitää olla enemmän alueita ja tiloja, joissa voi viettää aikaa ja tehdä asioita, vaikka yhdessä naapureiden kanssa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kutsuvat piha-alueet, saunatilat sekä mahdolliset kerho -ja muut yhteiskäyttötilat”, projektipäällikkömme Emma Suokas kertoo.
Nopea moikkaaminen yleisintä – talkoot eivät innosta nuoria aikuisia
Miten suomalaiset sitten vuorovaikuttavat naapuriensa kanssa?
Tutkimuksen mukaan selvästi yleisintä on nopea moikkaaminen pihalla, jonka on useiden valittavien vaihtoehtojen joukosta valinnut 77 prosenttia kaikista vastaajista. Toiseksi yleisin tapa naapurisuhteiden ylläpitoon on kuulumisten vaihtaminen (53 %).
Selkeä ero tuloksissa näkyy 65–74 -vuotiaiden joukossa, jossa kuulumisten vaihtaminen (73 %) on selvästi yleisempi tapa vuorovaikuttaa naapureiden kanssa kuin nopea moikkaaminen. Vertailun vuoksi, vain joka noin joka kolmas 18–24 -vuotiaista (33 %) ilmoittaa vaihtavansa naapureiden kanssa kuulumisia.
Kerrostalossa asuvat vaihtava tutkimuksen mukaan vähemmän kuulumisia naapureiden kanssa kuin omakotitalossa, paritalossa tai rivitalossa asuvat. Kerrostalossa asuvista vastaajista 41 prosenttia kertoi kuulumisesta vaihdon olevan yleisin kanssakäymisen muoto, kun taas sama prosentit esimerkiksi rivitalossa oli 64 prosenttia.
Neljäntenä listalla on taloyhtiön talkoot ja niiden rooli naapuruston yhteen saattajana riippuu tutkimuksen mukaan ainakin osittain vastaajan iästä. Siinä missä 55–74 -vuotiaiden vastaajien joukosta 17 prosenttia kertoo vuorovaikuttavansa naapureiden kanssa talkoissa, sama osuus on huomattavasti pienempi niin 18–24 -vuotiaiden joukossa (5 %) kuin 25-34 -vuotiaiden keskuudessakin (10 %).
Kerrostaloasujien joukosta talkoot listaa tärkeimmäksi naapurien kohtaamisen paikaksi vain 9 prosenttia, kun sama osuus esimerkiksi rivitalossa on 27 prosenttia.
Suomalaiset asuntokaupoilla -tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 14.12.-20.12.2020. Sen kohderyhmä oli 18-75 –vuotiaat suomalaiset ja vastaajamäärä yhteensä 1000 vastaajaa.
