Kysely kertoo: Kyläilemme ainakin kerran kuukaudessa – keittiön ja olohuoneen yhdistelmä tukee kanssakäymistä

JM Suomessa asuntojen suunnittelussa mietitään myös sitä, miten koti palvelee arjen asumisen ohessa asukkaiden sosiaalista elämää. Asuntojen pohjaratkaisuissa otetaan esimerkiksi huomioon se, että kaksioihin ja kolmioihin mahtuu kuuden hengen ruokapöytä ja olohuoneeseen seurusteluryhmä. Avokeittiön ja olohuoneen yhdistelmä kokoaa arkena yhteen perheen ja tila toimii hyvin ystävien kanssa, kun keittiössä häärääjäkin on mukana keskusteluissa.

–  Oli mukava huomata, että kyselyn perusteella haluamme avata kodin oven ystäville ja sukulaisille ja vastavuoroisesti olemme itse tervetulleita läheistemme luokse. Kiireisessä arjessa noin kerran kuukaudessa kyläilee 30 % vastaajista ja 15 % kutsuu luokseen tai käy muiden luona joka viikko, JM Suomen myyntipäällikkö Tomi Kosunen kertoo.

Kerran puolessa vuodessa ystäviä ja sukulaisia kotona tapaa yli 18 % vastaajista ja tätä harvemmin noin 23 % vastaajista. Kyselyn mukaan vajaat 14 % ei harrasta kyläilyä lainkaan. Kysely koski vain kotona tapahtuvaa kyläilyä, ei yleisesti ystävien, tuttavien ja sukulaisten tapaamista vaikkapa kahvilassa.

Nuoret tapaavat sittenkin kasvokkain

Kosunen toteaa, että hänellä oli ennakkoasenne siitä, että nuoret eivät juurikaan enää kyläile ja tapaa kasvotusten, kun yhteyttä pidetään digitaalisten kanavien kautta. Kysely kumoaa tämän. Nuorimmat vastaajat eli 18–24-vuotiaat ovat keskiarvoa innokkaampia tapaamaan kotona läheisiään, 23 % vierailee viikoittain ja kuukausittain 45 % vastaajista.

– Kyläilyyn sopivin elämäntilanne on 25–34-vuotiailla. He ovat superkyläilijöitä 31 % lukemalla. Tämä ei niin yllätä, koska lapsiperheiden on yleensä helpointa tavata kodeissa. Lapset saavat leikkikavereita ja aikuiset puolestaan aikuista seuraa. Tässä vaiheessa on jo muutettu niin sanotusti omaan kotiin ja asetettu aloilleen, Kosunen miettii elämävaiheita ja kodin roolia.

JM Suomen teettämä kuluttajakysely kertoo, että kutsumme mielellämme ystäviä ja läheisiä kotiimme. Keittiön ja olohuoneen yhdistelmä sopii myös tapaamisiin, koska pohjaratkaisuissa on suunniteltu paikat ruokapöydälle ja seurusteluryhmälle. Kuva JM Suomen Helsingin Konalassa olevasta Päivänpaisteen kohteesta.

Ikääntyminen näyttää vähentävän kyläilyaktiivisuutta, sillä 65–74-vuotiaista 8 % tapaa läheisiään viikoittain. Kyselyn mukaan iän myötä myös ”En harrasta kyläilyä” -vastausten määrä kasvoi. Ikääntyneiden ryhmään laskettiin kyselyssä 65–74-vuotiaat.

Koti on itsen jatko

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori Anna Heinonen kertoo, että kodilla on erityinen rooli sukulaisten ja ystävien tapaamispaikkana, sillä kulttuurissamme koti mielletään usein itsen jatkoksi. Koti on intiimi tila, joka halutaan tehdä omannäköiseksi, siellä on omat tavarat ja se kuvastaa arkeamme vaikkapa kuivumassa olevien pyykkien kautta. Onkin siis erityistä saada kutsu toisen kotiin. Heinosen mukaan kotiin kutsuminen voikin olla yksi tapa erotella läheisimpiä suhteita ei-niin-läheisistä.

Heinonen ei ihmettele kyselyn tulosta siitä, että nuoret tapaavat aktiivisesti toisiaan kotona ja ystävyyssuhteet ovat heille tärkeitä.

– Ehkä ikä vaikuttaa myös siihen, miten kotona ollaan: nuorille voi olla luontevampaa viettää paljon aikaa toistensa kotona esimerkiksi vain hengailemalla tai vaikka makoilemalla sängyllä tai sohvalla yhdessä.

JM Suomen myyntipäällikkö Tomi Kosunen kertoo, että superkyläilijöitä ovat kyselyn mukaan 25–34-vuotiaat. Esimerkiksi lapsiperheiden on helpointa tavata toistensa luona.

Vain osa kodin tilasta on avoinna vieraille

Heinosen mielestä keittiön ja olohuoneen yhdistäminen tukee käsitystä siitä, että nämä tilat ovat kodin ”edustustila”, johon ystäviä on helpompi kutsua esimerkiksi illalliselle. Olohuonetta saatetaan esimerkiksi pitää siistimpänä vieraiden varalta tai siivota ennen vieraiden tuloa. Voi ajatella, että kotia lavastetaan vieraille sopivaksi.

– Kodissa on rajoja. Kaikkia tiloja ei esitellä vieraille ja ihmiset saattavat harkita huomaamattaan, mihin kaappeihin on sopivaa katsoa, kun tehdään vaikka yhdessä ruokaa. Voi myös miettiä, onko keski-ikäisten ja ikääntyneiden tapa olla yhdessä erilainen nuoriin verrattuna, ja ollaanko toisen kotona muodollisemmin, Heinonen pohtii.

Hän jatkaa, että suomalainen vierailukulttuuri on kovin laaja käsite, joka on myös muutoksessa, kun samassa kerrostalossa tai naapurustossa asuu muista kulttuureista tulleita perheitä, joilla voi olla omat tapansa vierailla.

– Kerrostaloissa asutaan lähellä toisia, mutta naapureiden tapaaminen voi rajoittua käytävässä kohtaamiseen. Myös elämäntilanteet vaikuttavat tarpeeseen tavata naapureita: esimerkiksi pienten lasten perheet saattavat kohdata usein pihalla, mikä voi luoda syvempiä sosiaalisia suhteita perheiden välille, Heinonen sanoo.

Heinonen naurahtaa, että kaupat ovat nykyään niin lähellä ja pitkään avoinna, ettei sokerin lainaamista välttämättä enää tarvita.

Kerrostalojen yhteiset tilat sopivat naapurien tapaamisen lisäksi vaikka syntymäpäivien viettopaikaksi. JM Suomi kalustaa tilat valmiiksi, jotta ne saadaan heti asukkaiden käyttöön.

Avokeittiön ja olohuoneen yhdistelmä suosittu

Olohuone ja keittiö ovat JM Suomen kyselyn mukaan kodin sydän. Kuluttajakyselyssä vastaajista 59 % valitsee avokeittiön ja 34 % erillisen huoneen keittiölle, jos he olisivat ostamassa 60 neliön kerrostaloasuntoa. JM Suomen omissa markkinointikyselyissä jopa yli 90 % vastaajista on halunnut uuteen asuntoonsa avokeittiön kodin koosta riippumatta.

– Kodin sydän -kyselyssä nousee esiin eroja. Miehistä 63 % valitsee olohuoneen, kun naisilla luku on 57 %. Vastaavasti naisille kodin sydän oli miehiä useammin keittiö, Kosunen kertoo.

Kerrostaloihin rakennetaan nykyään myös aikaisempaa enemmän ja isompia yhteistiloja. Ne ovat mukana jo kaavoissa ja maankäyttösuunnitelmissa. Yhteistilat eivät enää tarkoita vain pesutupia ja pyörävarastoja, vaan talosaunat ja kerhotilat ovat tilavia ja niissä on keittiöt. JM Suomen kohteissa tilat myös kalustetaan valmiiksi, jotta asukaat saavat ne heti käyttöönsä. Taloyhtiö luo käytölle järjestyssäännöt.

– Asukkaat voivat nähdä niissä keskenään, mutta yhteistiloja voi varata myös esimerkiksi syntymäpäivien viettoon tai kaverien peli-iltaan, JM Suomen Kosunen muistuttaa.

Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 5.2.– 12.2.2026. Tuhannen vastaajan otos on väestöä demografisesti edustava.