Vastuullisuus on yhä tärkeämpi kriteeri asuntoa ostettaessa

Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa ollaan entistä kiinnostuneempia vastuullisuudesta, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja energiatehokkuudesta asunnoista puhuttaessa. JM:n pohjoismaisen asumisbarometrin 2023 mukaan ilmaston huomioonottavien kuluttajien osuus on kasvanut eniten asuntoa ostavien parissa. Niiden osuus, jotka vastaavat ottavansa ilmaston huomioon asuntoa ostaessaan, on näissä kolmessa maassa kasvanut kahden viime vuoden kuluessa noin 10 prosenttiyksikköä.

– Ilmaston merkityksen kasvu asuntoa ostettaessa johtuu varmasti monesta syystä. Uskon, että yhä useampi kuluttaja on tietoinen yritysten mahdollisuuksista vähentää päästöjä omilla toimillaan. Siksi yrityksiltä myös odotetaan ja vaaditaan enemmän. Sähkön korkea hinta ja matalaenergia-asuntojen kysyntä lienevät myös tämän kasvavan kiinnostuksen taustalla. Uskon ja toivon, että kiinnostus kasvaa vielä enemmän tulevaisuudessa, sanoo JM:n vastuullisuusjohtaja Maria Sandell.

Suomi kunnostautuu tässä erityisen hyvin. Suurempi osa suomalaisista kuin ruotsalaisista ja norjalaisista vastaajista kertoi tehneensä asuntoonsa muutoksia ympäristöön ja energiaan liittyvistä syistä kahden viime vuoden aikana ja oli sitä mieltä, että heidän nykyinen asuntonsa on ympäristöön näkökulmasta vastuullinen. JM Suomen toimitusjohtaja Markus Heino tunnistaa kehityksen suunnan.

– Tietoisuus vastuullisuuskysymyksistä on kiistämättä kasvanut Suomessa. Uskon, että näemme nyt sen vaikutuksia. Olimme tässä suhteessa aiemmin hieman Ruotsia ja Norjaa jäljessä, mutta olemme nyt ottamassa niiden etumatkaa kiinni. Useat uudet lait ja lakiehdotukset ovat myös pitäneet asiaa esillä viime vuosina.

Markus Heino pitää suomalaisia rakennusyrityksiä kehityksen vetureina. Niiden aloitteet yhdessä edistyksellisten lakiehdotusten kanssa ovat kasvattaneet kysyntää kuluttajien parissa.

– Useampi suomalainen rakennusalan toimija on nostanut viime vuosina esiin hiilijalanjäljen, ympäristösertifioinnin ja fossiilittomien rakennustyömaiden kaltaisia teemoja. Tämä lisää luonnollisesti näiden teemojen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta.

Kuluneen vuoden korkeat energian hinnat näkyvät JM:n tutkimuksessa. Kaikissa kolmessa maassa entistä enemmän kannatusta saa myös ajatus, että uuden asunnon on oltava energiatehokas, jotta se olisi houkutteleva. Aiempaa useammat uskovat myös, että energiatehokkaiden asuntojen arvo nousee muita asuntoja paremmin. Kaikkein eniten tähän uskoo vanhin ikäryhmä eli yli 60-vuotiaat.

– Jos uskoo energian hintojen pysyttelevän korkealla tasolla, pitää luonnollisesti energiatehokkaita asuntoja houkuttelevampana vaihtoehtona, Maria Sandell toteaa. Olemme myös uskoakseni saavuttaneet pisteen, jossa asuntojen energiatehokkuutta arvostavien osuus on niin suuri, että se tulee vaikuttamaan näiden asuntojen kiinnostavuuteen markkinoilla vielä pitkään.

Myös niiden osuus, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän ilmastoälykkäästä asunnosta, on kasvanut edellisvuodesta kaikissa kolmessa maassa. Vuonna 2023 noin joka neljäs kyselyyn vastanneista on valmis maksamaan enemmän (Ruotsissa 28 %, Norjassa 25 %, Suomessa 24 %). Kiinnostus sähköautopaikan ja viljelymahdollisuuden kaltaisia ratkaisuja kohtaan heijastelee myös näissä maissa viime vuotta suurempaa maksuhalukkuutta. Ruotsissa 37 % (31 % vuonna 2022), Norjassa 31 % (26 % vuonna 2022) ja Suomessa 30 % (24 % vuonna 2022) on nyt valmis maksamaan enemmän asunnosta, joka tarjoaa edellä mainittuja mahdollisuuksia.

Jos vanhemmat ikäluokat korostavat energiatehokkuutta, nuoret ilmaisevat vastuullisuutta toisin tavoin. Esimerkiksi ruotsalaiset nuoret ovat muita valmiimpia maksamaan enemmän sekä täysin ilmastoälykkäistä asunnoista että asunnoista, joiden lähiympäristö mahdollistaa ilmastotietoisen elämäntavan. Tässä ryhmässä kiinnostus sähköautojen latausinfraa ja viljelymahdollisuuksia kohtaan on myös kasvanut eniten.

– Uskon monen nuoren innostuneen viljelystä pandemian aikana, kun kotona vietettiin enemmän aikaa. Moni yli 60-vuotiaista on eläkkeellä ja vietti aikaa kotonaan jo ennen pandemiaa. Siksi onkin ymmärrettävää, että heidän elämässään muutos oli pienempi, Maria Sandell toteaa.

Sukupolvien väliset erot näkyvät myös puhuttaessa suhteellisen uusista ilmiöistä, kuten materiaalien uusiokäytöstä rakennusprosessissa ja sisustuksessa. Erityisesti nuorin kohderyhmä eli 18–29-vuotiaat katsoo uusiokäytön olevan osa kestävää asumista. Nuoret yhdistävät vastuullisuuteen vanhempia enemmän myös jakamistalouteen liittyviä ja teknisiä ratkaisuja, kuten yhteiskäyttöautoja ja ‑polkupyöriä.

– Tätä selittänee suurelta osin se, kuinka nopeasti ihminen on valmis omaksumaan uutta tekniikkaa ja uusia menetelmiä ja kuinka tärkeää se eri sukupolville on, Maria Sandell sanoo.

Kiinnostuksesta ilmastonmuutosta torjuvaa asuntorakentamista kohtaan kertoo myös se, että yli puolet asuntobarometriin vastanneista pitää ilmastonmuutokseen sopeutettua taloa, joka kestää voimakkaita rankkasateita ja veden korkeampaa tasoa, myös vastuullisena asuntona.

Tämä on tärkeä kehittämisalue niin arkkitehtien kuin koko rakennusteollisuudenkin näkökulmasta.  Yhteiskunnan on muututtava ympäristönmuutokseen reagoidakseen. Tämä tarkoittaa, että uusia alueita suunniteltaessa ja uusia taloja rakennettaessa voidaan jo alusta lähtien suunnitella tehtävät toimenpiteet ja käyttää uusimpia tekniikoita vastuullisuus huomioon ottaen. JM on muun muassa ottanut kaikkien uusien projektien varhaisessa vaiheessa käyttöön ilmastoriskianalyysin. Kun esimerkiksi puisto sijoitetaan matalampaan maastonkohtaan, se voi toimia vesivarastona jatkuvien sateiden aikana. Näin voidaan välttää tulvia ja niin ihmisille kuin omaisuudellekin koituvia vahinkoja.

– On mielenkiintoista havaita, että myös suuri yleisö yhdistää talojen ilmastonmuutokseen sopeuttamisen vastuullisuuteen. Se on tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys, johon me asuntorakentajat pyrimme aktiivisesti etsimään vastauksia. Tulemme näkemään tulevaisuudessa monia innovatiivisia tapoja sopeuttaa talojamme ja tulevaisuuden kaupunginosia ilmastoon, Maria Sandell sanoo.

Lataa osaraportti pdf-muodossa täältä.