Kyselyn mukaan kausivalot voivat syttyä, kun illat pimenevät

Uutiset 10.11.2025

JM Suomen tuoreen kuluttajakyselyn mukaan kausivalot voivat syttyä pihoilla ja parvekkeilla heti iltojen pimetessä tai viimeistään marraskuussa. Sopiva aika jouluvalojen sammuttamiseen on loppiainen tai helmikuun alku, mutta kausivaloja voi pitää päällä vaikka läpi vuoden.

Loppusyksyllä alamme laskea aikaa jouluun usein siitä, kun ensimmäiset jouluvalot tai paremminkin kausivalot syttyvät parvekkeille ja pihapuihin. Joka vuosi ne tuovat iloa ja antavat keskustelunaiheen kahvipöytiin. JM Suomi kysyi lokakuun lopulla kuluttajilta kausivalojen käytöstä. Yllättäen noin 45 prosenttia vastaajista pitää hyväksyttävänä sytyttää ne heti, kun illat pimenevät ja 20 prosenttia kannattaa marraskuuta. Joulukuu ja joulunaika saavat vain noin 15 prosentin kannatuksen. ”Ei koskaan” -vaihtoehdon valitsee 2,5 prosenttia vastaajista.

Paras kausivaloaika meneillään

JM Suomen sisustuskoordinaattori Johanna Fagerholm on samaa mieltä vastaajien kanssa. Valot voivat hyvin syttyä jo loka-marraskuussa. Hän paketoisi valot pois viimeistään tammikuun lopulla, kun päivä pitenee.

– Nyt on paras kausivaloaika meneillään. Valojen merkitys on luoda tunnelmaa pimeyteen, joten niiden kausikäytöstä saa eniten iloa. Elokuiseen hämärtyvään iltaan toki sopivat vaikkapa terassille sytytetyt koristevalot, Fagerholm miettii ja kertoo, että hän itse suosii kausi- ja jouluvaloissa lämmintä valoa, jonka kelvinarvo on 3 000 tai sen alle.

JM Suomen sisustuskoordinaattori Johanna Fagerholm kertoo parhaimman kausivaloajan olevan meneillään. Valoja ja koristeita voi laitaa pikkuhiljaa joulun lähestyessä.

Kyselyn vastaajista lähes 42 prosenttia antaa kausivalojen olla esillä helmikuulle asti. Loppiaiseen asti niitä ihailee noin 22 prosenttia. Kausivaloja ei nykyään yhdistetä niin vahvasti vain jouluun, joten vastaajistakin noin 27 prosenttia pitäisi niitä esillä ympäri vuoden. Lähes puolet vastaajista toivoo taloyhtiön järjestävän yhteiset jouluvalot piha-alueelle tai sisäänkäynnille. Kolmannes vastaajista ei yhteisiä valoja halua.

Naapureita tulee kunnioittaa valovalinnoissa

Kausivaloihin suhtaudutaan pääsääntöisesti positiivisesti. Yli 44 prosentin mielestä niistä voi iloita ja ne tuovat tunnelmaa koko taloon, ja melkein saman verran niitä piti ihan ok:na, kunhan ne eivät häikäise omaa asuntoa. Yli 6 prosenttia toivoo, etteivät asukkaat laittaisi kovin runsaita jouluvaloja. Noin 68 prosenttia vastaajista toivoo naapurien välttävän kirkkaita sekä vilkkuvia valoja. Isot valot herättävät myös vastustusta. Fagerholmin mielestä vastaukset antavat selvän viestin siitä, että naapureita tulee kunnioittaa tässäkin asiassa.

– Esimerkiksi vilkkuvat valot saattavat tuntua levottomilta ja ärsyttää, vaikka ne olisivat ripustajansa mielestä hienot. Tiivisti kaupunkialueella asuvien olisi hyvä myös sammuttaa valot yöksi tai käyttää ajastinta, etteivät naapurit häiriinny, Fagerholm muistuttaa.

Melkein 70 prosenttia vastaajista toivoo naapurien välttävän kirkkaita sekä vilkkuvia valoja.  

Millaisia valoja parvekkeelle sitten olisi hyvä laittaa? Fagerholm suosittelee hillittyjä valosarjoja ja lyhtyjä. Joulun aikana valot voi yhdistää esimerkiksi kaiteeseen kiedottuun havuköynnökseen.

– Lyhtyihin kannattaa valita LED-valot paloturvallisuuden vuoksi. Nykyään on tarjolla todella hienoja LED-kynttilöitä, joiden valo näyttää luonnolliselta, Fagerholm toteaa.

Joulu on kodin näyttävin juhla

Joulu on kodin näkyvin ja usein myös näyttävin juhla. Fagerholm uskoo, että joulunaika näkyy lähes joka kodissa. Varsinkin lapsiperheissä tunnelmaan aletaan virittäytyä jo hyvissä ajoin.

– Jouluun liitetään sisustustrendejä, mutta itse suosin perinteiden säilyttämistä. Perinteikkyys ja tarinallisuus näkyy myös trendeistä. Myös ekologisuus on yksi teemoista, jolloin vältetään ylikuluttamista ja halpoja muovikoristeita. Koristeita hankitaan harkitusti ja ne valitaan siten, että ne kestävät kodista toiseen ja parhaimmillaan sukupolvilta toisille. Tarinallisuuteen liittyvät esimerkiksi muistot. Koristeet voivat olla vaikkapa matkoilta tuotuja tai perheessä ja suvussa säilyneitä. Itsetehdyt koristeet ovat myös suosiossa, Fagerholm kertoo.  

Parvekkeelle sopivat valosarjat sekä LED-lyhdyt ja -kynttilät.

Itsetehdyistä joulukoristeista havukranssit ovat nyt pinnalla. Tarjolla on esimerkiksi kursseja, joissa voi tehdä itselleen juuri omaan tyyliin sopivan kranssin. Fagerholm kerää omaan oviseppeleeseensä luonnosta poimittuja materiaaleja ja yhdistelee niitä kukkakaupasta hankittuihin, kauniisti kuivuviin kukkiin.

Joulu tulee kotiin pienin askelin

Kotien koristelu on tärkeää jouluna ja muinakin juhla-aikoina. Fagerholm kuitenkin muistuttaa, että koristeet ja koristelu ovat hyvin henkilökohtaisia asioita ja jokaisen tulee saada tehdä se omalla tavallaan.

– Kun kodin koristelun aloittaa pikkuhiljaa marraskuussa, se vie meidät pimeän ajan yli helpommin. Kun joulun tuo kotiin vähitellen, siitä ehtii myös nauttia pidempään. Heti ei ehkä kannata laittaa esille kaikkia koristeita, vaan lisätä niitä asteittain, Fagerholm sanoo.

Jouluiset koristeet luovat tunnelmaa. Koristeissa näkyvät usein myös perheen ja suvun perinteet.

Joulukoristeet tulisi säilyttää kuivassa paikassa ja esimerkiksi kannellisissa laatikoissa. Herkät koristeet, kuten lasipallot olisi hyvä kääriä esimerkiksi paperiin. Kun koristeet pakkaa järjestelmällisesti, on ne mukava ottaa esiin seuraavalla kerralla.

Fagerholmille joulun tärkein tunnelman luoja on joulukuusi. Sen hän tuo sisään jo joulukuun puolivälissä. Toinen joulun suosikkikoriste on kauniisti valoa läpäisevä paperinen ikkunatähti.

Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 16.10.– 23.10.2025. Tuhannen vastaajan otos on väestöä demografisesti edustava. Kyselyyn osallistuneista lähes 56 prosenttia asuu kerrostalossa, rivitalossa 16 prosenttia ja omakotitalossa noin 24 prosenttia.