JM Suomi Oy matkaa kunnianhimoisesti lähelle nollaa

Uutiset 30.10.2023

”Koska ilmastopäästöjä on vähennettävä nopeasti, olemme asettaneet omaksi tavoitteeksemme vähentää päästöjä lähes nollaan 2030 mennessä. Se tarkoittaa jopa 85 prosentin vähennyksiä muutamassa vuodessa”, ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija Visa Kivisaari sanoo.

JM konsernin kunnianhimoinen tavoite liittyy tahtotilaan ottaa vastuu omasta toiminnasta johtuvien päästöjen vähentämisestä koko arvoketjussa. Rakennus- ja kiinteistöalan osuus hiilidioksidipäätöistä on merkittävä, Pohjoismaissa jopa kolmannes.

”Iso osa päästöistä tulee olemassa olevien rakennusten lämmittämisestä, mutta rakennusyrityksen suurin ilmastovaikutus tulee rakentamisprosessista, rakennusmateriaalien valmistuksesta ja rakennustyömailta. Koemme vastuullisuuskysymykset yrityksen tulevaisuudelle tärkeäksi, joten haluamme vaikuttaa lähelle nollaa -tavoitteissamme näihin asioihin.”

Betoni on koko maailman yhteinen haaste

Kaikkia keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ei vielä ole olemassa, mutta niitä kehitetään koko ajan. Kivisaari uskoo, että rakentamisessa ja rakennusmateriaaleissa kehitys päästöjen vähentämiseksi tulee kiihtymään.

Yksin kunnianhimoisia tavoitteita ei kuitenkaan kukaan voi saavuttaa. Maaliin pääseminen edellyttää keskustelua ja yhteistyötä alihankkijoiden, kuntien ja kaupunkien, tutkijoiden sekä yritysten kanssa niin rakennusalalla kuin sen ulkopuolellakin.

”Oma onnistumisemme edellyttää, että betoniteollisuus onnistuu päästöjen vähentämisessä ja vähähiilisen betonin kehitystyössä. Betoni on tässä työssä tärkeä materiaali, sillä sen osuus rakentamisen päästöistä on suurin. Se on koko maailman yhteinen haaste”, Kivisaari korostaa.

Vahva luotto rakentamisen kehittämiseen 

JM Suomi ei jää odottamaan, että kaikki ratkaisut lähelle nollaa -tavoitteeseen pääsemiseksi ovat valmiita. Esimerkiksi markkinoilla olevia vähähiilisiä betoneja kokeillaan ja testataan jo nyt. Hyviä kokemuksia on kertynyt, mutta täysimittainen siirtymä edellyttää vielä lisätutkimuksia.

”Tutkimusta ja kokeiluja on tehty JM:n työmailla Helsingissä ja Espoossa. Jatkamme vähähiilisten betonien tutkimuksia edelleen muun muassa talven kylmissä olosuhteissa, sillä lämpötila vaikuttaa oleellisesti betonin lujittumisvaiheeseen”, Kivisaari kertoo.

”Haluamme olla täysin varmoja, että vähähiilisen betonin käyttö onnistuu hallitusti kaikissa olosuhteissa. Otamme askeleita betonista johtuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi jo lähivuosina. Meillä on vahva luotto siihen, että rakennustuoteteollisuus kykenee kehittämään uusia ratkaisuja näihin haasteisiin. Myös EU:n kiristyvällä päästökaupalla on tärkeä rooli koko alan kannustamisessa päästöjen vähentämiseen.”

”JM Suomi keskittyy ensisijaisesti omien päästöjensä vähentämiseen koko arvoketjussa omatoimisesti. Näiden vähennysten jälkeen hiilidioksidipäästöjen kompensointi voi tulla ajankohtaiseksi”, Visa Kivisaari sanoo.

Ratkaisuja käyttöön laajalla rintamalla

Kaikilla vuonna 2024 rakentamisen aloittavilla JM Suomen työmailla käytettävä energia vaihdetaan alkuperältään fossiilittomaksi. Ruotsissa JM:n työmaat ovat olleet fossiilittomia syyskuusta 2022 lähtien ja Norjassa konseptin käyttöönottoa valmistellaan.

”Pilotoimme uusia ratkaisuja ja toimintamalleja sekä pyrimme meille tyypilliseen tapaan ottamaan parhaita ratkaisuja käyttöön kaikissa projekteissamme. Esimerkiksi kaikki JM-kodit Pohjoismaissa ovat Joutsenmerkittyjä. Todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää suurta mittakaavaa”, Kivisaari toteaa.

”Seuraavaksi siirrymme käyttämään työmailla fossiilittomia energiamuotoja, uusiutuvia polttoaineita, sähköä ja kaukolämpöä. Kehitämme hiilijalanjälkilaskentaamme, jossa mitataan, kuinka paljon päästöjä syntyy rakennettua neliömetriä kohti sekä raportoimme päästöistämme säännöllisesti vuosittaisessa vastuullisuusraportissa.”

Vähähiilisen betonin ja fossiilittoman energian ohella yrityksessä tutkitaan myös vaihtoehtoisia runkoratkaisuja, kuten puurakentamista, lähelle nollaa -tavoitteeseen pääsemiseksi.

Suomalaiset arvostavat energiatehokkuutta ja lajittelua

JM Suomen ilmastotavoitteena on paitsi vähentää mahdollisimman paljon omia päästöjä koko arvoketjussa, luoda myös JM-kotien asukkaille edellytykset elää mahdollisimman kestävästi niin asunnoissaan kuin yhteiskunnassa. Tätä suomalaiset osaavat myös arvostaa.

Pohjoismaisessa asumisbarometrissämme todettiin, että suomalaiset arvostavat ympäristöystävällisyyttä eniten. Erityisen tärkeäksi koettiin energiatehokkuus ja jätteiden lajittelumahdollisuudet”, Kivisaari kertoo.

”Kiinnitämme huomiota rakentamisen ohella rakennuksen käytön aikaisiin ilmastovaikutuksiin. Siksi kaikki JM Suomen Joutsenmerkkikodit ovat aina A-energialuokkaa. Korkea energiatehokkuus pienentää asumiskuluja ja säästää energiaa.”

Vähähiilisen betonin käyttöä tutkitaan työmailla 

Aalto-yliopistossa kone- ja rakennustekniikkaa opiskeleva Hannes Mattila teki keväällä 2023 kandidaatintyön JM Suomen toimeksiannosta Finnoon työmaalla, jossa pilotoitiin vähähiililuokiteltua valubetonia ja niiden lujittumista vastaavissa olosuhteissa.

”Vähähiilisellä betonilla tarkoitetaan betonia, jonka hiilidioksidipäästöt ovat normaalia alhaisemmat. Kandidaatintyössä esittelin eurooppalaisen sementtistandardin mukaisia seosaineita eli masuunikuonaa, lentotuhkaa ja mikrosilikaa, joilla voidaan korvata sementtiä betonin valmistuksessa ja pienentää betonin valmistuksen hiilidioksidipäästöjä”, Mattila kuvailee.

Sementin korvaaminen seosaineilla laskee betonituotteen päästöarvoja, mikä taas tuo merkittäviä päästöalenemia uudisrakentamiseen betonin ollessa edelleen käytetyin rakennusmateriaali sen mekaanisten etujen vuoksi.

”Sopiva betonituote määräytyy käyttökohteen ja olosuhteiden mukaan. Vähähiilisellä betonilla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, kun kohteen betonivolyymi on suuri ja päästötavoitteet ovat mahdollisimman alhaiset”, Mattila summaa.

Picture of Hannes Mattila

Hannes Mattilan opinnot jatkuvat syksyllä 2023 Aalto-yliopistossa maisteriopintojen parissa. Kiinnostuksen kohteita ovat edelleen vähähiilinen betoni, vastuullinen rakentaminen ja kestävä kehitys.