Kyselytutkimus toteutettiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja siihen vastasi 1500 osallistujaa per maa. Barometrin toteutti tutkimusyhtiö Kantar Sifo.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että lähes kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaisista ottaa jollain tavalla ympäristöasiat ja kestävän kehityksen huomioon asuntoa ostaessaan. Lukema on selkeästi korkeampi kuin Ruotsissa (56 prosenttia) ja Norjassa (55 prosenttia).
Noin joka kymmenes (12 %) suomalaisvastaajista kokee myös jo nyt, että ekologisuus on avainroolissa heidän tämän hetken asumisessaan. Tämäkin osuus on hieman korkeampi kuin naapurimaissa.
”Tulos on ilahduttava ja vahvistaa sitä ajatusta, joka koko JM-konsernilla on. Uskomme, että jokainen pohjimmiltaan haluaa toimia vastuullisesti luontoamme ja ympäristöämme kohtaan. Me haluamme tarjota siihen mahdollisuuden myös asuntoa ostaessa ja tästä esimerkkinä onkin JM Suomen ja koko JM-konsernin rakentamat Joutsenmerkkikodit. Kaikki kotimme rakennetaan Joutsenmerkin tarkkojen ympäristön huomioon ottavien kriteerien mukaan ja niille haetaan Joutsenmerkkiä. Haluamme tarjota asiakkaille aidon mahdollisuuden asua ympäristöystävällisemmin”, JM Suomen myynti- ja markkinointijohtaja Susanna Virta toteaa
Suomalaiset ovat myös hiukan muita tutkimukseen osallistuneita maita paremmin tietoisia siitä, mitä ympäristösertifioitu asunto tarkoittaa. Tutkimuksessa 33 prosenttia suomalaisvastaajista ilmoittaa tietävänsä mitä tällainen sertifikaatti sisältää, kun sama osuus ruotsalaisilla oli 22 prosenttia ja norjalaisilla 30 prosenttia.
”Vaikka tämä toki näin suomalaisen näkökulmasta on ilahduttavaa, on kuitenkin todettava prosentin olevan vielä liian pieni. Alan toimijoiden on tämän valossa entistä tärkeämpää tuoda esiin avoimesti ympäristösertifikaattien kriteerejä, jotta asunnon ostajilla on parempi ymmärrys siitä, mitä ympäristöystävällinen asuminen aidosti tarkoittaa”, Virtaa sanoo.
Älykoti jakaa mielipiteitä
Älyteknologian tulo koteihin on ollut viime vuosien puheenaihe ja sitä sivutaan myös barometrissä. Suomalaisten vastauksista käy ilmi, että suhtautuminen teknologiaan osana asumista on vielä hiukan kaksijakoista.
Hiukan alle puolet (43 %) uskoo teknologian olevan joko tärkeä tai erittäin tärkeä osa heidän tulevaa kotiaan. Vastavuoroisesti 49 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että teknologia on vain vähän tai ei lainkaan tärkeä tulevaisuuden asumisessa.
”Jako on ymmärrettävä sikäli, että älykodin määritelmä on niin sanotusti veteen piirretty viiva. Joillekin se tarkoittaa nopeaa internet-yhteyttä ja älytelevisiota, kun taas toisille se voi olla liiketunnistimella sytytettävissä olevat valot ja puhelimella ohjattava pesukone. Kumpikaan mielipide ei ole oikea tai väärä, vaan jokainen tekee kodistaan juuri sellaisen kuin kokee oikeaksi”, Virta pohtii.
Yli puolet suomalaisista (52 %) on kuitenkin sitä mieltä, että teknologian tarkoitus asumisessa on säästää rahaa. Suomalaisten ylivoimaisesti suurin toive älykodin tekniikalle onkin keino hallita lämmön- ja sähkönkulutusta paremmin. Tätä ominaisuutta kaipaa 38 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten halutaan apuvälineitä jätteiden lajitteluun ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksia kotiin.
Pohjosmainen asumisbarometri toteutettiin maaliskuussa 2021 ja siihen vastasi yhteensä 4500 vastaajaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Vastaajia oli 1500 per maa. Barometrin toteutti tutkimusyhtiö Kantar Sifo.
