Etelä-Haaga

Haagan huvilakaupungin kehittyminen alkoi jo lähes 150 vuotta sitten, kun tunnettu kauppapuutarhuri M.G. Stenius perusti alueelle puutarhan kasvihuoneineen. Hän lohkoi ja vuokrasi huvilatontteja omasta laajasta tilastaan. Vuonna 1903 liikenteelle avattu rantarata ja Huopalahden asema ovat alusta saakka vaikuttaneet huvilayhdyskunnan ja sittemmin kaupunginosan kehittymiseen.

Haaga liittyy vahvasti suomalaiseen rakennushistoriaan. Huvilayhdyskunnan ensimmäinen asemakaava, jota ei tosin rakentaessa juuri noudatettu, tilattiin arkkitehti Lars Sonckilta vuonna 1901. Vuonna 1915 professori Eliel Saarinen laati Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmana tunnetun rakennussuunnitelman, josta Haagan alueella toteutettiin lopulta vain pieni osa. Suuri osa Etelä-Haagan nykyisestä asemakaavasta on kuitenkin huvilayhdyskunnan ajan perua.

Haaga oli oma itsenäinen kuntansa vuosina 1923-1945, ja se tunnettiin nimellä Haagan kauppala. Rakennuskanta oli huvilavoittoista, ja alue tunnettiin myös kauppapuutarhoistaan.

Haagan kauppala liittyi Helsinkiin vuonna 1946, ja huvilayhdyskunnan ilme alkoi pikkuhiljaa muuttua kerrostalovoittoisemmaksi. Rakennukset ovat pääasiassa matalia, ja puistomainen ilme on säilynyt alueella.

Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo

1. Huvilaelämää Haagan huvilayhdyskunnassa 1910-luvulla

2. Junanlähettäjä Huopalahden asemalla 1930-luvulla

Etelä-Haaga sijaitsee juna- ja bussiliikenteen keskiössä. Raide-Jokeri on entisestään monipuolistanut julkista liikennettä alueella. Vihdintie, Hämeenlinnanväylä ja vilkas Hakamäentie sekä keskustan suuntaan jatkuva Mannerheimintie palvelevat omalla autolla kulkijoita.

Etelä-Haagan alueella on useita päiväkoteja sekä Haagan peruskoulu ja kirjasto. Myös Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu uimahalleineen sijaitsee alueella. Koko Haagan aluetta palveleva terveyskeskus sijaitsee Pohjois-Haagan puolella junaradan pohjoispuolella.

Puistomainen ympäristö tarjoaa monipuoliset ulkoilumaastot, eikä Helsingin keskuspuistokaan ole kaukana.

Kuva: Helsingin kaupunki, Kauppalanpuisto