Haluamme muuttaa lähelle meille tärkeitä asioita

Donitsikaupunki tai 15 minuutin kaupunki. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ajatuksena on kuitenkin se, että kaiken arjessa tarvittavan pitää olla helposti saavutettavissa, mutta mieluiten niin, että suurkaupungin tarjonta on kohtuullisen matkan päässä. Vartissa pitää päästä pyörällä töihin, kouluun, ruokakauppaan, kulttuuri- ja urheilutapahtumiin sekä luonnon helmaan. Tällainen priorisointi toistuu JM:n asumisbarometrissä. Asuinpaikan valinnassa on tärkeää läheisyys.

– Tärkeiden ja arkielämää helpottavien asioiden läheisyys on ollut, on ja tulee todennäköisesti myös jatkossa olemaan meille Pohjoismaissa ratkaisevaa, kun etsimme uutta asuntoa. Luonnon läheisyys, hyvät kulkuyhteydet ja ruokakauppa, josta voi käydä ostamassa unohtuneen maidon, ovat tekijöitä, jotka helpottavat elämäämme ja parantavat elämänlaatuamme, sanoo Pär Vennerström, JM Bostad Stockholm -liiketoimintayksikön johtaja.

Tärkeintä on asua lähellä fyysistä ruokakauppaa. Myös luonnon läheisyys on korkealla listalla – erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi monille meistä on tärkeää asua lähellä perhettä ja ystäviä. Halu muuttaa lähemmäs kotiseutua ja perhettä on erityisen tavallista Norjassa. Kotiseutukaipuu vaivaa 10 prosenttia norjalaisista, 6 prosenttia ruotsalaisista ja 7 suomalaisista. Yli 60-vuotiaista norjalaisista 14 prosenttia on muuttanut asumaan lähemmäs kotiseutuaan.

Yleisin syy muuttoon on elämänmuutos, joka muuttaa myös asumisen prioriteetteja. Joka neljäs JM:n asumisbarometriin vastanneista on muuttanut kahden viime vuoden aikana, ja sama määrä arvioi muuttavansa kolmen vuoden kuluessa. Ylivoimaisesti yleisin syy, joka oli ratkaiseva 28 prosentille Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa muuttaneista, oli halu saada lisää asuinpinta-alaa.

– Uuteen paikkaan muuttaminen johtuu suurelta osin elämässä tapahtuvista muutoksista. Muutamme ensikotiin, vaihdamme työpaikkaa, muutamme yhteen, saamme lapsia, eroamme jne. Se tarkoittaa myös sitä, että asuntohaaveemme muuttuvat ajan myötä, Pär Vennerström sanoo.

Nuoret muuttavat todennäköisemmin siksi, että he vaihtavat työpaikkaa tai perustavat perheen. Iäkkäämmät ihmiset taas esimerkiksi vaihtavat pienempään asuntoon lasten muutettua pois tai muuttavat kesämökille tai lähemmäs keskustaa viihdetarjonnan ja parempien kulkuyhteyksien perässä.

– Valitettavasti nähtävissä on myös suuntaus, jossa yhä useampia asuntohaaveita ei voida toteuttaa samalla tavalla kuin ennen. Asuntopula vaikeuttaa nuorten pääsyä asuntomarkkinoille, ja on esteitä, joiden vuoksi esimerkiksi monet ikäihmiset päättävät jäädä omakotitaloonsa asumaan, Vennerström toteaa.

Tärkein syy olla muuttamatta kaikissa kolmessa maassa on se, että ihmiset eivät halua kustannusten nousevan tai he eivät koe selviytyvänsä suuremmista kustannuksista. Toinen ratkaiseva tekijä on se, että asuntoja ei useinkaan ole riittävästi saatavilla siellä, missä ihmiset haluavat asua, erityisesti Ruotsissa. (Lue lisää asuntomarkkinoiden haasteista JM:n asumisbarometrin ensimmäisestä osaraportista.)

Pandemian synnyttämien etätyömahdollisuuksien on yhteiskunnallisessa keskustelussa usein oletettu johtavan suurempaan muuttoliikkeeseen pois kaupungeista. Näin ei kuitenkaan vaikuta käyneen. JM:n tutkimuksen mukaan työpaikan läheisyys on päinvastoin tärkeämpää, eikä suurin osa ihmisistä odota tekevänsä tulevaisuudessa nykyistä enemmän etätöitä.

Uumajan yliopiston talousmaantieteen dosentti Emma Lundholmin mukaan kaupungeista pois muutossa on Ruotsissa yliedustettuna ihmisryhmä, jonka työtä ei voi tehdä etänä. Näitä ovat esimerkiksi julkisella sektorilla työskentelevät, kuten sairaanhoitajat ja opettajat.

– Ihmiset, joiden työ soveltuu etätyöhön erityisen hyvin, eivät vaikuta muuttaneen enemmän ennen tai jälkeen pandemian, hän sanoo.

Emma Lundholmin mukaan on silmiinpistävämpää, miten vähän asia on muuttunut.

– Muuttoliikkeissä ei ole nähtävissä dramaattisia muutoksia pandemian aikana tai sen jälkeen. Jo käynnissä olevat liikkeet tulivat kuitenkin selvemmiksi. Valtaosa ihmisistä muuttaa edelleen lähiseudulle, ja noin kuusi kymmenestä ruotsalaisesta vaihtaa asuinpaikkaa saman kunnan sisällä. Vaikuttaa myös siltä, että pandemiavuodet, jolloin monet ihmiset pystyivät viettämään enemmän aikaa kotona ja vähemmän aikaa töihin kulkemiseen, vaikuttivat siihen, mitä haluamme lähellemme. Jos meille annettaisiin mahdollisuus, muuttaisimme edelleen mieluiten paikkaan, jossa olemme lähellä työpaikkaa ja arjessa eniten arvostamiamme asioita, kuten perhettä, ystäviä, luontoa – ja ruokakauppaa.

Lataa osaraportti pdf-muodossa täältä.