Nokian Kartanonrannasta valmistui Suomen ensimmäinen omistusasuntojen ekologiaraportti

JM on rakentajana edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä niin Suomessa kuin konsernin muissakin maissa Ruotsissa ja Norjassa. Nyt JM Suomessa on saatu valmiiksi konsernin ensimmäinen ekologiaraportti, jota edellytetään Jousenmerkin uudistuneissa uudisrakentamisen perusluvan kriteereissä. Uusi Joutsenmerkin peruslupa myönnettiin JM Suomelle vuoden vaihteessa. JM Suomi on teettänyt ekologiaraportin ulkopuolisella biodiversiteettitutkimuksiin erikoistuneella yrityksellä.

– Joutsenmerkin uudet kriteerit näyttävät edelläkävijyyttä rakennusalan kestävälle kehitykselle. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottavan ekologiaraportin lisäksi Joutsenmerkin kriteereihin tuli tiukennuksia hiilijalanjäljenlaskentaan, vähähiiliseen rakentamiseen ja kiertotalouteen liittyen. Tulemme esimerkiksi lisäämään jo nyt käytössä olevan vähähiilisen betonin hyödyntämistä ilmastovaikutuksemme vähentämiseksi. Lisäksi JM:n työmailla käytettävä energia on fossiilitonta, JM Suomen ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija Visa Kivisaari kertoo.

JM Suomen ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija Visa Kivisaari toteaa, että Joutsenmerkin mukainen rakentaminen tukee rakennusalan kestävää kehitystä. Ekologiaraportti on osa uusia kriteerejä, joissa luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon aiempaa enemmän. 

Joutsenmerkin vaatimuksia on tarkistettu edellisen kerran vuonna 2016. Viimeisimmässä päivityksessä mukaan tuli uusia osa-alueita ja tiukennuksia. Joutsenmerkin kriteeristön tarkoituksena on edistää kestävää ja ympäristölle suotuisaa rakentamista. Niiden avulla tuetaan paikallista ekosysteemiä ja vähennetään rakentamisen vaikutuksia. Esimerkiksi Joutsenmerkin uudisrakentamiseen keskittyvän ekologiaraportin avulla estetään luontokadon etenemistä. Joutsenmerkin kriteerit kattavat rakennuksen koko elinkaaren mukaan lukien rakentamisen jälkeisen energiankäytön ja ylläpidon. Lisäksi EU taksonomian, eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän, kriteerit on tuotu osaksi uudisrakennusten Joutsenmerkin kriteerejä.

Rakentamisen toimintatavat uusiksi

JM Suomi on jo aiemmin toteuttanut Joutsenmerkin kehitystyötä varten ekologiaraportin Espoon Tapiolan kohteeseen. Toukokuussa valmistui kuitenkin ensimmäinen virallinen JM Suomen ekologiaraportti. JM Suomen projektijohtaja Tuomas Salopää on innoissaan, että rakentamisen uudet toimintatavat otetaan ensimmäisenä käyttöön juuri Nokian Kartanonrannassa, missä yhdistyvät moderni asuminen ja alueen historia. Muun muassa Nokian kartano jää osaksi uutta asuinaluetta. Alueelle on kaikkiaan tulossa noin yhdeksänsataa uutta omistusasuntoa kerrostaloihin.

Kivisaari ja Salopää kiteyttävät ekologiaraportin merkitsevän toimintamallien muutosta ja arvovalintoja.

– Kaavassa oli jo paljon ohjeita Kartanonrannan rakentamiseen. Alueella on muun muassa liito-oravia, vanhoja jalopuita ja muutakin puustoa, jotka mainitaan kaavassa. Eritysesti haluamme säilyttää alueella olevaa puustoa ja lehtomaisia alueita, joista suurin osa tulee kaupungin viheralueiksi, Salopää kertoo.

Kartanonrannan alueella säilytetään esimerkiksi Nokian kartanolle johtava vanhojen puiden reunustama kuja.

Alueen omaleimaisuudesta kertoo myös sinne suunniteltu rantareitti.

– Ekologiaraportti tuo syötteitä maisemasuunnitteluun koko alueella. Se muokkaa toimintatapojamme uuteen suuntaan, Kivisaari sanoo.

Niin Kivisaari kuin Salopääkin korostavat, etteivät ekologiaraportin mukanaan tuomat muutokset ole rakentamiselle uhkia vaan antavat paljon mahdollisuuksia. Monimuotoisuuden säilyttäminen ei myöskään esimerkiksi viivästytä rakennusten valmistumista, koska raporttia varten tarvittava dokumentointi on otettu aikataulusuunnittelussa huomioon.

– Tämä on pitkäjänteistä toimintaa. Kartanonrannan valmistumiseen menee kymmenisen vuotta. Tulevat asukkaat ovat ottaneet uudenlaisen suunnittelun ja toimintatavat positiivisesti vastaan. Ennakkomarkkinointi on onnistunut hyvin, ja rakentamisen alkaessa aloitetaan myös kauppojen teko, Salopää kertoo.

JM Suomen projektijohtaja Tuomas Salopää kertoo, että Nokian Kartanonrannassa halutaan säilyttää alueella olevaa puustoa ja lehtomaisia viheralueita.

Asukkaat, kasvit, valot ja hyönteiset keskiössä

Jatkossa kaikille JM Suomen alkaville työmaille tehdään jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa alue- ja tonttikohtaiset suunnitelmat, joihin selvitetään, millaista puustoa ja kasvillisuutta alueella on, onko vieraslajeja ja pitääkö ne poistaa. Suunnitelma kattaa myös sen, mitä rakentamisvaiheessa pitää säilyttää ja suojella. Valosaasteen määrään vaikutetaan sähkösuunnittelulla ja valaisinvalinnoilla, mutta turvallinen liikkuminen varmistetaan.

Lisäksi kartoitetaan se, miten alueen hyönteisille eli pölyttäjille voidaan taata hyvät elinolosuhteet. Tavoitteena on säilyttää myös esimerkiksi lintujen ja lepakoiden pesäpaikat.

Monimuotoisuuden takaamiseksi ja niittyjen oikeanlaisen ylläpidon säilyttämiseksi tehdään valmistuville kiinteistöille hoitosuunnitelma ja ohjeistus viheralueiden kunnossapitoa varten. Näin eivät esimerkiksi niityt pääse muuttumaan nurmikoiksi. Niityt eivät myöskään vaadi niin paljon ylläpitoa kuin nurmikot, mistä voi olla myös taloudellista hyötyä taloyhtiölle. Kivisaari toteaa, että niittyjä tulee kuitenkin osata hoitaa oikeaan aikaan vuodesta, jotta niiden luontoarvot realisoituvat täysimääräisesti.

Myös kartanon vanha pihapiiri puistoineen säilytetään osana uutta asuinaluetta. Pihapiirissä toimii nykyään ravintola ja kokoustila.

– Kartanonrannassa meillä on paljon säilytettävää, koska alueella on esimerkiksi puustoa. Toisenlainen tilanne on teollisuustonteilla, joissa on asvaltoidut pihat, ja vanhat rakennukset puretaan uusien tieltä. Näissä kohteissa ei tonteilla ole välttämättä säilytettävää, mutta otamme selville, mitkä ovat alueelle tyypillisiä kasvi- ja eläinlajeja esimerkiksi kasvivalintoja varten, Kivisaari kertoo.

Salopää korostaa monimuotoisuuden säilyttämisen tarkoittavan viihtyisää ja vehreää asuinympäristöä.

– Kartanonrannassa rakentamisessa otetaan huomioon vanhat puut, ja piha-alueille sekä kulkureiteille suunnitellaan istutukset. Mukana on syötäviä kasveja, kuten hedelmäpuita. Ekologiaraportissa on esitetty suositukset istutuksiin ja niiden sijoitteluun, Salopää kertoo.

Nokian Kartanonrannan työmaa käynnistyy elokuussa.