Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on osa rakentamista – JM Suomessa suojellaan puita ja suositaan alkuperäistä kasvillisuutta

Uutiset 14.05.2025

JM Suomi varmistaa rakentamisen kulttuurissaan asuinalueiden luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Alue- ja tonttikohtaisessa suunnittelussa otetaan huomioon niin paikallinen, alkuperäinen kasvillisuus kuin maaperäkin. Toimintamalli on säilyttänyt esimerkiksi Espoossa Puustellinkallion asuinalueella kymmeniä yli sata vuotta vanhoja mäntyjä.

JM Suomen rakentamista ohjaavat kaupunkien kaavamääräykset, rakentamislaki, EU:n taksonomia ja erityisesti Joutsenmerkin uudisrakentamisen kriteerit ja konsernin tapa toimia. JM Suomen projektijohtaja Petteri Karling toteaa JM:n rakentamiselle tyypillistä olevan se, että pyritään olemaan askeleen edellä ja tekemään enemmän, kuin mitä vaaditaan.

Päivitetyt Joutsenmerkin kriteerit toivat uusia vastuullisuuden aihealueita rakentamiseen. JM Suomen projektipäällikkö Emma Suokas kertoo, että esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen on nyt mukana suunnittelu-, rakennus- ja käyttöönottovaiheessa.

– Tämä vaikuttaa niin rakentuvan alueen maisemasuunnitteluun ja kasvivalintoihin kuin itse rakentamiseenkin. Nyt alueelle tehdään muun muassa ekologiaraportti, joka pitää sisällään myös tontin luonnon monimuotoisuuden huolto- ja hoitosuunnitelman rakennuksen valmistuttua, Suokas sanoo.

Luontoarvot ovat osa viihtyisää asumista

Luontoarvojen säilyttäminen ei ole uusi asia JM Suomessa. Esimerkiksi jo vuonna 2016, kun Espoon Leppävaarassa sijaitsevaa Puustellinkallion asuinkorttelia alettiin rakentaa, oli tärkeää saada säilytettyä persoonalliset yli sata vuotta vanhat männyt sekä alueen muuta puustoa. Karling muistuttaa, että suunnittelussa tutustutaan alueen historiaan. Puustellinmäki kallioineen on ollut muinainen asuinpaikka, sen ohi on mennyt Kuninkaantie ja myös vanhat juoksuhaudat ovat osa sen menneisyyttä.

Karling ja Suokas olivat mukana useassa Puustellinkallion projektin suunnittelussa alueen rakentamisen alkuvaiheessa. Suokas oli mukana päivittämässä myös uusia alkuvuodesta käyttöön otettuja Joutsenmerkin kriteerejä.

– Luontoarvojen kunnioittaminen ja niiden vahvuuksien näkeminen osana asuinalueen kokonaisuutta ja viihtyisyyttä on ollut toimintatapana JM:ssä jo aikaisemminkin. Puustellinkallio on hyvä esimerkki siitä, miten halusimme suojella alkuperäistä asuinympäristöä enemmän, mitä kaava vaati. On parempi säilyttää alueen puustoa, kuin odottaa 10–15 vuotta, että uudet puut kasvavat. Karuissa olosuhteissa kasvaneissa männyissä on karismaa ja luonnetta, mitä ei välttämättä saavuteta istutetulla puulla, Suokas toteaa.

Karling jatkaa, että rakentamisen aikana puut suojattiin aidoilla. Pelkän rungon suojaus ei riitä, vaan juuristo pitää säilyttää sen kokoiselta alueelta, että puu pysyy hengissä – ainakin latvuston laajuiselta alueelta.

– Kyllä vastaava mestari ensin kauhisteli, miten rakentaminen onnistuu kymmenien suojattujen puiden kanssa, mutta kaikki sujui hyvin. Onnistuimme hienosti, Karling sanoo.

Ekologiaraportti tuo vaatimukset tonttitasolle

Suokas toteaa, että Joutsenmerkki luo tahtotilan JM:n rakentamisen ympäristö- ja luonnonarvojen säilyttämiseen. JM on Suomessa ainoa rakentaja, joka tarjoaa Joutsenmerkittyjä kerrostaloasuntoja omistusasumiseen. 15 kohdetta on jo saanut sertifioinnin pääkaupunkiseudulla. Seuraavaksi kriteerien mukainen rakentaminen alkaa Tampereella ja Nokialla. Joutsenmerkki vaikuttaa esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin, sisäilman laatuun ja luonnon valon määrään. JM:n työmaat ovat alkuvuodesta lähtien olleet fossiilittomia ja rakentamisessa käytetään vähähiilistä betonia, jonka CO2-päästöt ovat 15 prosenttia pienemmät kuin tavanomaisilla betoneilla.

– Joutsenmerkin kriteeristö päivittyi vuoden vaihteessa ja tiukennuksia tuli esimerkiksi alue- ja tonttikohtaisiin vaatimuksiin luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisessa suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Lisäystä oli myös se, että tämä pitää ottaa huomioon valmistuneen rakennuksen ylläpidossa, joten taloyhtiöille tehdään kohdennetut hoito-ohjeet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi, Suokas kertoo.

Kohteille tehdään jo alkuvaiheessa maisemasuunnitelma, jonka yhtenä osana ovat ekologiaraportin suositukset ja ohjeistukset. Ekologiaraportissa selvitetään esimerkiksi tontilla olevat vieraslajit, ja se, pitääkö ne poistaa vai säilyttää. Kasvivalinnat perustuvat alueen ja tontin alkuperäiseen kasvillisuuteen.

– Nurmikko ei enää ole se ainoa tapa toteuttaa viheralueita, vaan nyt tehdään esimerkiksi hyönteisille sopivia niittyjä. Nurmikko on hyönteisille aavikko, Suokas painottaa.

Ensimmäinen ekologiaraportti on JM:ssä tehty Espoossa Tapiolan Eepoksen tontille raportoinnin kehitystyötä varten. Seuraavana on vuorossa Nokian Kartanonrannan suunnitteluun liittyvä ekologiaraportti.