JM-konsernissa on osallistuttu NKI-kyselyyn (nöjd kund index) yli 15 vuoden ajan, ja systemaattinen kysely on ollut JM Suomessakin käytössä vuodesta 2016. NKI:n avulla konserni kerää riippumatonta ja objektiivista tietoa asukkailta ja vertaa sitä toimialan tuloksiin. Kyselyn tekee Prognoscentret ja Ruotsissa sekä Norjassa indeksiä kuvataan todelliseksi toimialaindeksiksi. JM-konsernin markkinointijohtaja Senka Zorin kertoo, että vuonna 2011 kyselyyn osallistuneet alan yritykset sopivat yhteisestä kyselylomakkeesta, jotta tulokset ovat verrattavissa.
JM Suomen kaupallinen johtaja Susanna Virta toteaa, että JM Suomessa käytetään samoja kysymyksiä Ruotsin ja Norjan kanssa. Hän harmittelee, että NKI-kysely tehdään Suomessa vain JM:llä, joten meillä ei saada toimialavertailua Ruotsin ja Norjan tapaan.
– Asukkailta on saatu kyselyistä hyvää palautetta siitä, että rakennuttaja haluaa saada laajasti tietoa niin muuton jälkeisestä tilanteesta kuin pidemmästä asumiskokemuksestakin. Kyselyn vastausprosentti on ollut keskimäärin 35, Virta sanoo.
Kyselyssä mukana laatu, palvelu, luotettavuus, hinta-laatusuhde ja virheilmoitusten käsittely
NKI-kyselyn teemoja ovat muun muassa asunto, palvelu, luotettavuus, hinta-laatusuhde ja vastuullisuus. Kysely toteutetaan projekteittain niiden valmistumisen mukaan.
– Kysely on meille tärkeä tiedonsaantikanava. Ensimmäisessä kyselyssä muuton jälkeen kysymme esimerkiksi asuntokaupan sujumisesta, asunnon laadusta, asuinympäristöstä, tiedonsaannista ja asunnon sisustuksesta ja varustuksesta, JM Suomen asiakkuuskoordinaattori Mira Albrecht kertoo.
Toisen kyselyn tarkoituksena on mitata pitkäaikaista asiakastyytyväisyyttä. Kysymyksissä painottuvat mm. asunnon toimivuus, materiaalien kestävyys ja palvelun laatu sekä vuositakuutarkastukset ja -korjaukset. Kyselyssä nostetaan esiin myös asuntojen energiatehokkuus.
– Meille on tärkeää saada tietää myös se, olisiko asukas valmis suosittelemaan meitä muille asuntokauppaa harkitseville. Ensimmäisen ja toisen kyselyn vastauksissa on luonnollisesti eroja, sillä ensimmäinen kysely lähtee pian muuton jälkeen, kun taas toisen kyselyn aikaan on asumisesta kertynyt jo kokemusta, Albrecht kertoo.





