Digitaalinen mallinnus kokoaa rakennushankkeen tiedot ja kolmiulotteisen visuaalisuuden

Kuultopaperit ja 2D-piirustukset ovat mennyttä aikaa rakennusten suunnittelussa. Esimerkiksi JM Suomessa on kaikki rakennukset tehty tietomallilla vuodesta 2021 lähtien. Tietomallinnuksella (BIM, Building Information Modeling) tarkoitetaan työskentelyprosessia, jossa rakennuksen geometriset ja toiminnalliset ominaisuudet kootaan digitaaliseen muotoon ja kolmiulotteiseen visuaaliseen näkymään. JM Suomen suunnittelupäällikkö Markus Peiponen kertoo, että mallista näkee esimerkiksi rungon rakenteen, LVI-tekniikan sijoittumisen ja voi hahmottaa, miltä rakennus näyttää valmiina.

Tietomallinnuksen sisältöä hyödynnetään pilvipohjaisella Dalux-alustalla, joka toimii mallin katselu- ja yhteistyöalustana suunnittelussa ja rakentamisessa. Siitä voidaan myös katsoa esimerkiksi laskentaohjelmien avuksi määrätietoja rakenteista.

JM:ssä tietomallinnus on kokonaisvaltaisesti käytössä kaikilla suunnittelualoilla, ja tiimien välinen yhdessä työskentely tapahtuu pääosin Daluxissa. Visualisointeja voidaan käyttää myös myynnin apuna, kun asiakas saa tulevasta JM-kodista kolmiulotteisen kuvan huoneista sekä ikkunoiden ja parvekkeen näkymistä.

JM Suomen tuleviin kohteisiin voi tutustua oikeassa mittakaavassa olevan mallin avulla. Asunnossa voi tutustua eri huoneisiin, piipahtaa parvekkeella ja nähdä näkymän kalustettuna tai ilman kalusteita. Ikkunan ja parvekkeen maisemat ovat oikeita.

Hankkeen alkuvaiheessa, kun selvitellään tontin mahdollisuuksia, voi mallinnuksessa esittää eri suunnitelmavaihtoehtoja, katsoa millaisia kulkuväyliä on läheisyydessä ja millaisesta maastosta on kyse. Tietoa käytetään kustannuslaskennassa ja suunnittelussa.

Laskee kustannukset ja hiilijalanjäljen

JM Suomen digipäällikkö Roope Syvälahti korostaa, että tietomallintamisessa on kyse tietojen hyödyntämisestä koko suunnittelu- ja rakennusprosessin ajan.

– Dalux ei siis ole perinteinen projektipankki vaan yhteistyöalusta, jolla voimme kommunikoida ja jakaa tietoa, Syvälahti tiivistää.

Rakennuksen mallintamisessa ja visualisoinnissa on kyse toimintatavasta, jossa voidaan tiedon keräämisen lisäksi muun muassa tarkastaa suunnitelmia, selvittää määriä ja kustannuksia, listata ovet ja ikkunat, arvioida valon määrää ja suuntaa, kommentoida yksityiskohtia sekä seurata työmaan etenemistä ja työturvallisuutta. Tietomallin avulla voi laskea myös rakentamisen hiilijalanjäljen.

Roope Syvälahti, Eerika Kulju ja Markus Peiponen kehuvat yhteistyöalustan käyttöä nopeaksi ja helpoksi. Työskentelyprosessi lisää suunnittelun tarkkuutta ja vähentää virheitä.

Mallinnuksen avulla eri suunnittelualojen, kuten LVI-, sähkö- ja runkorakenteiden, yhteensovitus onnistuu helposti ja visuaalisesti. JM Suomen tietomalliasiantuntija Eerika Kuljun mukaan Dalux-alustalla voidaan jakaa Solibri-tarkastusohjelman tuottamia havaintoja, mikä auttaa varmistamaan, etteivät esimerkiksi putket, kanavat ja kaapelit törmää tai sijoitu liian lähelle toisiaan.

– Visualisointi auttaa esimerkiksi näkemään, törmääkö ovi patterin termostaattiin, Kulju selventää.

Mallinnus tukee myös esteettömyyden toteutumista ja parantaa suunnittelun täsmällisyyttä.

Suunnittelu ja rakentaminen perustuu tietoon

– Mallintaminen on muuttanut rakentamista ja tuonut siihen aikaisempaa vahvemman tiedolla johtamisen elementin. Mallien sisältämä tieto auttaa meitä tekemään päätökset tietoon perustuen. Enää ei tarvitse tulkita paperisia piirustuksia, kun tieto on nopeasti saatavilla päivitetyssä ja oikeassa muodossa. Esimerkiksi laskenta on paljon nopeampaa tietomallista kuin 2D-piirustuksista, Peiponen sanoo.  

Asuintalot suunnitellaan kerroksittain. Jo suunnitteluvaiheessa voidaan mallinnuksesta katsoa asuntojen toimivuutta.

– Tietomallin avulla saamme hankkeesta esimerkiksi tärkeää kustannustietoa jo hyvin varhaisessa vaiheessa suunnittelua. Konkreettista tietoa saadaan esimerkiksi siitä, kuinka paljon materiaalia ja työtunteja tarvitaan tietyssä kohtaa rakentamista ja millaisessa aikataulussa, Kulju jatkaa.

Tämä helpottaa rakentamisen aikataulutuksen sujuvuutta, kun työmaalla voidaan edetä kerroksissa tehokkaasti ja vähentää eri työvaiheista mahdollisesti syntyvää odottelua. Samalla rakentaminen itsessään helpottuu ja rakentamisvirheet vähenevät.

Tietomalli kiinteistön kunnossapidon avuksi

Tietomallit antavat merkittäviä mahdollisuuksia myös rakennusten ylläpitoon ja kehittämiseen. Tieto säilyy mallinnuksessa ja näin sitä voidaan hyödyntää suunnittelu- ja rakentamisvaiheen jälkeen esimerkiksi kiinteistön kunnossapidossa ja hallinnoinnissa rakennuksen koko elinkaaren ajan.

JM:ssä on valmius kehittää mallintavaa suunnittelua nykyistä monipuolisemmaksi ja myös enemmän kiinteistönhuollon tarpeita vastaavaksi. Peiponen uskookin, että tietomallit tulevat korvaamaan lähes kaikki 2D-suunitelmat, ja niistä muotoutuu rakennuksen digitaalinen ja dynaaminen kaksonen.

Tietomallinnuksessa näkyvät kerrostalon LVI-laitteet ja rakenteet. 

– Tulevaisuudessa esimerkiksi, kun ilmanvaihtolaitteen suodatin tarvitsee vaihtaa, voi tietomallia hyödyntävä järjestelmä tilata sen valmistajalta, ja huoltoyhtiölle toimitetaan oikea suodatin. Samalla huoltoyhtiö saa työtilauksen ja tarkat tiedot vaihtotyöstä. Kun työ on kuitattu tehdyksi, tieto välittyy rakennuksen digitaaliseen kaksoseen ja seuraavan huoltovälin laskenta alkaa. Tietomallia hyödyntävä järjestelmä voi myös kertoa huoltoyhtiölle, missä vika on, jolloin huoltoyhtiössä osataan ottaa oikeat varaosat mukaan ja löytää korjattava kohta nopeasti, Peiponen visioi.

Tietomalli nousee rakentamisen yhteiseksi kieleksi

JM Suomessa mallinnus ja suunnitelmien koneluettavuus on otettu käyttöön ennakoiden. Uuden rakentamislain mukaan vuoden 2026 alusta lähtien rakentamislupahakemuksissa on oltava koneluettava suunnitelma. Se on jatkossa osa viranomaisprosesseja ja rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmää.

– Mallinnuksesta tulee kansallinen standardi. Viranomaiset käyttävät samoja ohjelmistoja kuin suunnittelijatkin. Niillä tarkastetaan esimerkiksi rakennusten sääntömukaisuus niin hakemusvaiheessa kuin lopputarkastuksessakin. Tämä helpottaa dokumentointia, Syvälahti sanoo.

Pilvipohjainen yhteistyöalusta toimii myös mobiilisti.

Mallinnusta hyödynnetään myös rakentamislain vaatimuksessa tehdä rakennuksesta koneluettava huoltokirja kiinteistön huoltoa ja ylläpitoa varten.

– Rakennushankkeista pitää toimittaa myös materiaaliseloste. Tämä on meille tuttua, koska olemme tehneet selosteita jo pitkään Joutsenmerkki-kriteerien vaatimusten mukaisesti, Syvälahti kertoo.