Lajittelun tehostaminen kasvattaa rakennusjätteen kierrätysastetta JM Suomen työmailla – jätteestä lajitellaan jo yli 80 prosenttia

JM Suomen ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija Visa Kivisaari kertoo, että avainsanat rakennustyömaan kierrätysasteen nostamisessa ovat lajittelun helppous ja seuranta. Rakennustyömaalla tilanteet ja ihmiset vaihtuvat nopeasti, jolloin lajittelunkin tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja mutkatonta. JM Suomen pääkaupunkiseudun työmailla on toiminnan pohjana Remeon kanssa tehty jätehuoltosuunnitelma, johon kuuluu rakennustyömaan jätehuollon kokonaissuunnitelma, kehittäminen ja raportointi.

– Työmaakohtainen jätehuollon suunnittelu on tärkeintä, vaikka pyrimmekin JM:n sisällä myös toiminnan yhtenäistämiseen. Meillä on esimerkiksi tavoitteena päästä sekajätteestä kokonaan eroon. Tähän olemme saaneet lajitteluohjeita ja toimintavaihtoehtoja Remeolta. Lajitteluakin tärkeämpää on vaikuttaa siihen, että jätettä ja hukkaa ylipäätään syntyisi mahdollisimman vähän, Kivisaari kertoo.

JM Suomen rakennustyömailla syntyy pääasiassa betonia, kipsiä, puuta, energiajaetta ja metallia. Vaarallisia jätteitä tulee vähän. Asuntoja rakennettaessa työmaan vaiheet eroavat paljon toisistaan ja jätejakeet vaihtelevat rakentamisen edetessä.

– Tämä pitää ottaa jätehuollon suunnittelussa huomioon. Runkovaiheessa jätettä syntyy vähemmän, kun taas sisätiloja tehtäessä kerroksiin tarvitaan mahdollisuuksien mukaan erilliskeräysastioita lajittelua helpottamaan. Osa materiaaleista viedään työmailla suoraan jätelavoille ja osa lajitellaan jo kerroksissa ja tuodaan kootusti jätelavoille, Kivisaari selittää.

JM Suomen tilastoinnin mukaan lajitteluaste oli vuonna 2023 jo 86 prosenttia. Luku kertoo, paljonko työmaiden jätteistä lajiteltiin materiaalikohtaisesti. Luvussa on mukana Remeon laitoslajittelu. JM Suomen tavoitteena on saavuttaa kaikilla työmailla 70 prosentin kierrätysaste, ja joillakin valmistuneilla työmailla tähän on jo päästy. Jätehuollon toteutumista seurataan säännöllisesti tarkastusten ja jätemääräkertymän avulla. Poikkeamiin puututaan nopeasti.

Rakennustyömaalla syntyvän jätteen lajittelu ja materiaalihyötykäyttöön ohjaaminen on osa JM Suomen kiertotalouden edistämistä ja ilmastotiekarttaa. Kivisaari toteaa, että toimivan jätehuollon avulla voidaan vaikuttaa yrityksen hiilijalanjäljen lisäksi myös talouteen. Lajiteltu jäte on sekajätettä edullisempaa.

– Jätehuoltokustannukset ovat muutenkin hyviä mittareita. Niiden avulla voidaan seurata epäsuorasti lajittelun ja jätelogistiikan tehokkuutta ja onnistumista, Kivisaari sanoo.

Toimiva ja suunniteltu jätehuolto, riittävät keräysastiat ja lajittelun sujuvuus lisäävät myös työturvallisuutta.

– Siisti työmaa on turvallisempi ja kannustaa lajitteluun, Kivisaari pohtii.

Visa Kivisaari kertoo, että työmailla on viimeksi tehostettu kierrätyspuun ja pakkausmuovin lajittelua.

Remeon aluemyyntipäällikkö Teemu Silen kertoo jätehuollon suunnittelun lähtevän alkuun jo ennen rakentamista. Aloituspalaverissa sovitaan lajittelun laajuus, määritellään kunkin kohteen erityispiirteet ja millaisia astiavaihtoehtoja on tarjolla työmaan eri vaiheisiin. Samalla mietitään tyhjennysvälit. JM Suomen työmailla esimerkiksi rakennusjätteelle varattu tila vaihtelee rakentamisen edetessä. Kun korttelia aletaan rakentaa, on lavoille hyvin tilaa, mutta viimeisten rakennusten kohdalla tilankäyttö pitää tontilla miettiä tarkoin.

– Olemme saaneet hyviä tuloksia kierrätysasteen nostamisessa JM Suomen työmailla. Ohjeistuksen ja kylttien avulla lavoille eksyy myös aikaisempaa vähemmän sinne kuulumatonta jätettä, Silen kertoo.

Silen toteaa, että JM Suomi on alan edelläkävijä työmaalla syntyvän jätteen lajittelun kehittämisessä. Jätehuollon kokonaisuuden haltuunotto kertoo paljon yrityksen vastuullisuudesta.

JM Suomen rakennusjätteet kuljetetaan työmailta Remeon Vantaan innovatiiviseen kierrätyslaitokseen, jossa muun muassa robottitekniikan, seulojen ja magneettien avulla voidaan sekalaisen rakennusjätteen kierrätysaste nostaa 70 prosenttiin. Optinen linjasto erottelee esimerkiksi energiajakeen ja muovit. Kolme vuotta käytössä ollut Vantaan laitos käsittelee 120 000 tonnia rakennusjätettä vuodessa. Laitos on Euroopan suurin.

Rakennusjätteistä betoni ja kivimateriaali menevät murskeena maanrakennukseen, kipsi menee uusien kipsilevyjen valmistukseen, puu haketettuna energiahyötykäyttöön, metallia voidaan kierrättää uusien metalliosien valmistukseen. Laitoksen käsittelemästä jätteestä noin 73 prosenttia saadaan materiaalihyötykäyttöön ja loput energiaksi. Kaatopaikkajätettä ei synny lainkaan.

JM Suomen Eduard Hännikäinen (vas.) ja Remeon Teemu Silen miettivät yhdessä keinoja, joilla rakennusjätteen lajittelu saadaan mahdollisimman helpoksi.

Tarkempaan lajitteluun ja sekajätemäärän nollaamiseen on jo tartuttu Helsingin Herttoniemen Korusepän työmaalla. JM Suomen vastaava työnjohtaja Eduard Hännikäinen kertoo, että sekajätteen keräysastiat on poistettu esimerkiksi työmaatoimistoista ja taukotiloista. Kun astiaa ei ole, pitää jäte lajitella.

Hännikäinen ja työnjohtaja Alisa Hyttinen korostavat lajittelun onnistumisessa keräysastioiden sijainnin suunnittelua ja pelkistettyä ohjeistusta. Lajittelu pitää tehdä työntekijöille mahdollisimman helpoksi. Esimerkiksi Korusepän työmaalla ohjeita on käännetty myös viroksi ja venäjäksi. Ohjeet ovat tätä nykyä saatavilla käännettyinä kaikilla JM:n työmailla.

– Astioita pitää olla riittävä määrä ja tarpeeksi lähellä. Sitten homma toimii. Jos astiat ovat kaukana, tulee kiusaus heittää kierrätykseen kelpaava jäte väärään paikkaan, Hännikäinen toteaa.

Hyttinen jatkaa, että jätehuollon toimivuus ja lajittelun tärkeys otetaan esiin perehdytyksen yhteydessä työmaan alkaessa, uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja alihankkijoiden kanssa.

– Ohjeiden noudattaminen ja toimintatapojen sisäistäminen vie aikansa, mutta todella hienosti työntekijät ovat lajitteluun suhtautuneet. Asenne on innostunut, Hännikäinen sanoo. Silen jatkaa, että toistojen kautta lajittelukin tulee tutuksi ja automaattiseksi toiminnoksi.

Hyttinen ja Hännikäinen kertovat nauraen, että paras paikka erilliskeräysastioille on työmaan ja sosiaalitilan välissä.

Lajitteluohjeet tehdään yhdessä Remeon kanssa. JM Suomen työmailla ohjeista tehdään myös käännökset esimerkiksi viroksi ja venäjäksi.

Jätehuollon kokonaisuuden toimivuus vaatii hereillä oloa ja kehitystyötä. Haastattelun aikanakin Silen ja Hännikäinen alkoivat miettiä, miten kaksikammioiset puristimet voisivat toimia Korusepän työmaalla.

Yksi yhteinen kehityskohde on raportoinnin parantaminen. JM Suomella on menossa digitaalisten ratkaisujen uudistaminen, jonka tarkoituksena on saada työmaalle tietoa lajittelun toimivuudesta. Näin työmaalla voitaisiin helposti seurata jätemäärän lisäksi lajittelu- ja kierrätysasteen kehitystä, sekajätteen osuutta ja jätekustannuksia. Nyt JM Suomi saa dataa omaan järjestelmäänsä Remeon yhteensopivasta ympäristöraportointijärjestelmästä.