Opinnäytetyö rakentui vähähiilisestä betonista

Alisa haki opiskelemaan Hämeen ammattikorkeakoulun rakennusmestarilinjalle ystävän innoittamana. Ensimmäinen työharjoittelu vierähti JM Suomi Oy:ssä kesällä 2021, samoin toinen keväästä 2022 alkaen.

Nyt Alisa työskentelee työnjohtajana JM Suomen kehittämässä kohteessa Asunto Oy Helsingin Paratiisilintu. Työn ohessa tehtyä opinnäytetyötä ajatellen aiemmasta työkokemuksesta, kuten betonivalujen lujuuskehityksen seurannasta, oli merkittävää etua.

”Sain valita aiheeksi vähähiilisen betonin, joka kiinnostaa itseäni sekä ajankohtaisuuden että ympäristön näkökulmasta. Opinnäytetyö eteni työn ohessa jouhevasti ja valmistumista edisti merkittävästi se, että aihe niin sanotusti kolahti”, Alisa kertoo hymyillen.

Monta painavaa syytä

Opinnäytetyön tilaajana JM Suomi toivoi tutkimusta vähähiilisellä betonilla valetusta välipohjasta talviolosuhteissa sekä uutta tietoa työmaille hyödynnettäväksi. Opinnäytetyö liittyi myös JM Suomen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja rakentamisen päästöjen pienentämiseen.

Syyt ovat painavat. Betoni on yksi maailman käytetyimmistä rakennusmateriaaleista, ja sillä on suuri hiilijalanjälki. Betonin sisältämän sementin tuotanto aiheuttaa paljon kasvihuonepäästöjä, joiden vähentämiseksi on lähdetty kehittämään uutta. Vähähiilisen betonin sideaineena toimivaa sementtiä korvataankin jo osittain seosaineilla, jotka voivat olla teollisuusjätettä kuten masuunikuonaa.

Vähähiilinen betoni on melko uusi tuote eikä sen talvikäytöstä ole vielä paljon tietoa. Alisa seurasi ja vertaili tavallisen betonin ja vähähiilisen betonin valua helmikuussa 2023. Tutkimuksessa kiinnosti, miten vähähiilinen betonivalu toimii pakkasessa ja miten sen lujuus kehittyy. Dataloggereilla kerättiin mittaustietoa, betonin ja ilman lämpötiloja sekä niiden vaikutusta kuivumiseen.

Alisa Hyttinen työskentelee työnjohtajana Helsingin Herttoniemessä kohteessa Asunto Oy Helsingin Paratiisilintu, jossa hän on tutkinut opinnäytetyöhönsä liittyen vähähiilisen betonin käyttöä talviolosuhteissa.

 

Miten siinä sitten kävi?

Vähähiilinen betoni toimi tutkimusolosuhteissa hyvin ja kovettui odotetusti. Valupäivinä ei ilmennyt ongelmia eikä poikkeavuuksia tavalliseen betoniin verrattuna. Helmikuinen talvikuukausi tosin piti lämpötilaa nollan tuntumassa, joten kokemusta ei vielä saatu noin kymmenen asteen pakkasesta.

”Lisätutkimukset kylmemmällä kelillä ovat tarpeen, joten testit jatkuvat”, Alisa kertoo.

Opinnäytetyöhön liittyvässä tutkimuksessa käytetyn vähähiilisen betonin hiilidioksidipäästöt olivat 15 prosenttia pienemmät kuin tavallisen kalkkipohjaisen betonin. JM Suomi Oy:n tavoitteena on vähentää rakentamisen aikaisia ilmastopäästöjä mahdollisimman lähelle nollaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on myös luoda JM-koteihin muuttaville asukkaille edellytykset elää mahdollisimman kestävästi.

Joutsenmerkillä on merkitystä

On mahdollista, että sementin tuotannon hiilidioksidipäästöt otetaan tulevaisuudessa talteen ja hyötykäytetään, mutta siihen on vielä matkaa. Vähähiilinen betoni ja muut vaihtoehtoiset materiaalit ovat kuitenkin tulevaisuutta. Vauhdittajana toimii esimerkiksi EU:n kiristyvä päästökauppa. Tulevaisuudessa betonirakenteisiin voidaan myös mahdollisesti jopa sitoa hiilidioksidia.

”Tänä päivänä asuntojen ostajat ovat yhä ympäristötietoisempia ja vastuullisuusasiat kiinnostavat. Siksi tietoisuutta kestävistä valinnoista on tärkeää lisätä”, Alisa tuumii.

Harjoittelupaikkaa etsiessä JM Suomi teki työnantajana Alisaan vaikutuksen Joutsenmerkkirakentajana. Pohjoimaisen ympäristömerkin kunnianhimoisiin ympäristövaatimuksiin kuuluvat muun muassa energiatehokkuus, kosteudenhallinta, päästöt, materiaalit ja laadunvarmistus.

”Joutsenmerkillä on itselleni suuri merkitys. Päivittäin iloiseksi tekee sekin, että työmaillamme lajitellaan ja kierrätetään kaikki mahdollinen jäte”, Alisa sanoo.