Asumisbarometrin mukaan suomalaisille ylivoimaisesti tärkein asia, joka tulee olla oman kodin läheisyydessä, on ruokakauppa. Kaupan läheisyyden valitsi peräti 58 prosenttia vastaajista. Toiseksi sijoittui puolestaan riittävät palvelut, kuten apteekki, terveyskeskus ja kirjasto, joiden puolesta liputti 35 prosenttia vastaajista. Kolmannelle sijalla ylsi julkinen liikenne (32 %). Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä asiaa useiden vaihtoehtojen joukosta.
”Vaikka automarketit ja isot kaupat ovat suosittuja, niin suomalainen arvostaa sitä, että lähikauppa on vieressä. Sieltä saa tarvittaessa helposti sen unohtuneen kahvipaketin tai makaronipussin. Asuinalueita suunniteltaessa onkin tärkeää, että olemassa olevien palveluiden lisäksi katsotaan kaavoitusta sekä esimerkiksi kaupungin suunnitelmia tuleville rakentuville palveluille”, sanoo JM Suomen kaupallinen johtaja Susanna Virta.
Verrattaessa suomalaisten tuloksia barometrissa mukana olleisiin muihin Pohjoismaihin, etenkin ruotsalaisiin piirtyy selkeä ero. Ruokakauppa on tärkein myös länsinaapureillemme, mutta siinä missä suomalaiset halusivat palveluita, ruotsalaisille toiseksi tärkein on luonnon, puistojen ja virkistysalueiden läheisyys (45 %).
Vertailun vuoksi luonnon läheisyys oli kolmen tärkeimmän joukossa vain 19 prosentille suomalaisista. Vastaavasti vain 19 prosenttia ruotsalaisista nosti palvelut tärkeimpien joukkoon. Toisaalta suomalaiset (16 %) ovat ruotsalaisia (10 %) kiinnostuneempia siitä, että kodin lähellä on kuntoilukeskuksia ja kuntopolkuja.
”Suomi on siitä erikoinen maa verrattuna esimerkiksi moneen muuhun Euroopan valtioon, että täällä kaupungistuminen on vielä kesken. Ja kaikkialta löytyy luontoa suhteellisen läheltä. Voi olla, että me Suomessa pidämme luontoarvoja melkein itsestäänselvyyksinä. Se, että arvostetaan ulkoilupolkuja, kertoo samasta asiasta, eli luontoon halutaan lähteä virkistäytymään”, tuumaa Virta.
Ruotsalaiset haluavat asua lähellä ystäviä ja perhettä
Kiinnostava huomio suomalaisten ja ruotsalaisten eroissa oli myös suhtautumisessa perheen ja ystävien läheisyyteen. Siinä missä 27 prosenttia ruotsalaisista nosti tämän kolmen tärkeimmän joukkoon kotia valitessa, suomalaisille vastaava luku oli vain 20 prosenttia. Ruotsalaiset pitivät myös erilaisia sosiaalisia kohtaamispaikkoja, kuten kahviloita ja ravintoloita, tärkeämpänä (16 %) kuin suomalaiset (9 %).
”Tulosten valossa suomalaiset kaipaavat hiukan enemmän omaa rauhaa, sillä myös työpaikan sijaitseminen oman kodin lähellä on sellainen asia, jota ruotsalaiset toivovat kyselyn mukaan suomalaisia enemmän. Toki pääkaupunkivertailussa Tukholma on isompi kuin Helsinki ja ruuhkatkin sitä myötä pahempia, joten työpaikan lähellä asuminen säästää heillä enemmän aikaa. Uskoisin myös, että vaikka suomalaiset eivät halua välttämättä sukua ja kavereita naapureiksi, ei se tarkoita, etteikö heitä haluttaisi tavata. Mutta meitä ei haittaa, vaikka olisi vähän hajurakoa”, Virta toteaa.
Energiatehokkuus kiinnostaa asunnon ostajia
JM Suomi rakentaa parhaillaan kokonaisia asuinalueita sekä yksittäisiä asuntokohteita ympäri pääkaupunkiseutua ja Tamperetta. Sijainti on luonnollisesti yksi asumisen tärkeimpiä kriteerejä. Uusia aluehankkeita suunnitellessa JM:n tekemisen keskiössä onkin harkittu maanhankintastrategia.
”Arvioimme tarkkaan aluetta kokonaisuudessaan, mikrosijainteja sekä kohderyhmiä taataksemme mahdollisimman hyvin suunnitellun kohteen, eli talon ja siihen rakentuvat kodit juuri kyseiselle asukaspotentiaalille” sanoo Virta.
Tänä päivänä asunnonostaja kysyy myös aiempaa hanakammin muun muassa asuntojen ympäristöluokituksesta ja energiatehokkuudesta.
”Nämä asiat ovat ymmärrettävästi alkaneet ihmisiä kiinnostamaan viime vuosina entistä enemmän ja ympäristöasioissa rakennuttajan tulee olla todella läpinäkyvä. JM Suomi on rakentanut jo vuosia Joutsenmerkki-kriteeristön mukaisia koteja ja on ollut huomattavissa, että kiinnostus vastuullisuutta ja ympäristöluokituksia kohtaan on kasvanut asunnonostajien keskuudessa”, Virta kertoo.
Tutustu koko raporttiin täältä.
Pohjoismainen asumisbarometri 2023 -tutkimus (Nordic Housing Barometer 2023) toteutettiin maalis-huhtikuussa 2023. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4500 18–79-vuotiasta suomalaista, ruotsalaista ja norjalaista (1500 kustakin maasta). Otanta on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
