Nokian historiaa

Nokia on osa muinaista Hämeen heimoaluetta ja kuuluu hämäläismurteiden alueeseen. Nokialla onkin vahvat henkiset siteet hämäläisyyteen. Toisaalta Nokian alue kuului hallinnollisesti vuosisatojen ajan Satakuntaan.

Sana nokia tulee kantasanasta nois, noki. Sillä tarkoitettiin soopelia, ja soopelin hävittyä Suomesta sana tarkoitti muita tummia turkiseläimiä, esimerkiksi näätää. Myöhemmin nois yleistyi tarkoittamaan yleensä turkiksia. Nokia-nimi mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä Nokian kartanon yhteydessä vuonna 1505.

Nokian historia tiivistetysti

• 1868: Nokia oli vankkaa maanviljelysseutua, kunnes vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam päätti rakentaa Nokianvirran kuohujen varteen puuhiomon ja myöhemmin myös paperitehtaan.
• 1900-luvun alku: Nokia ei jäänyt yhden savupiipun tehdasyhteiskunnaksi, vaan tehdasyhteisö laajeni ja monipuolistui. Siuroon alkoi muodostua saha- ja puuhiomoteollisuuden keskus.
• 1904: Suomen Gummitehdas Oy vahvisti ratkaisevasti paikkakunnan teollista kivijalkaa sijoittamalla kumitehtaansa Nokialle. Tehtaan pääartikkelina olivat ensin kalossit. Autonrenkaiden valmistus aloitettiin 1930-luvulla.
• 1930: Kumitehtaan toimitusjohtaja Eduard Polón rakennutti Kerholan työväestön kulttuuriharrastusten edistämiseksi. Teatteri, musiikki ja urheilu ovat yhä tänä päivänä keskeisellä sijalla nokialaisten harrastuksissa.
• 1942: Siuron Linnavuoreen perustettiin lentomoottoritehdas, jossa alettiin valmistaa seuraavina vuosikymmeninä traktorin moottoreita. Nykyinen AGCO Power on maailman johtava maatalouskoneiden kehittäjä ja valmistaja.
• 1966: Suuri fuusio, jonka seurauksena kaikki Nokialla toimineet paperi- ja kumiteollisuuslaitokset yhdistettiin Nokia-nimen alle. Nokialla valmistetaan yhä renkaita ja pehmopaperia.
  
  

Nokian teollistuminen

Mahtipitäjän agraaria hiljaiseloa uinunut Pirkkala heräsi uuteen aikaan 1860-luvulla, kun vuori-insinööri Fredrik Idestam perusti vuolaan Emäkosken pohjoisrannalle uusinta paperinvalmistustekniikkaa edustaneen puuhiomon. Siihen saakka ainoat ”teolliset” laitokset olivat olleet koskenrannan myllyt, joiden oikeudet Idestam sai määräajaksi hallintaansa. Koskenranta- ja vesioikeudet hän vuokrasi Viikin kartanolta. Ensimmäiset lapionpistot hiomon rakentamiseksi iskettiin vuonna 1868.

Hiomorakennuksia nousi pohjois- ja etelärannalle, mutta puisina ne olivat alttiina tulipaloille, joten meidän päiviimme ensimmäisiä rakennuksia ei ole säilynyt. Vanhimmat vuonna 1871 perustetun Nokia-yhtiön rakennukset löytää Tehdassaaresta.

Idestamin aikana kunnostettiin teollisuuden perusedellytyksiä: liikenneyhteyksiä ja energiansaantia. Tehtaan omaan käyttöön valmistui puusilta 1871, ja ensimmäinen maantiesilta, Pitäjänsilta, ylitti Nokianvirran 1893. Lennätinsivuasema perustettiin tehtaan konttoriin 1877 ja syksyllä 1891 vedettiin puhelinjohtaja tehtaalta Tampereelle. Porin radan valmistuessa Nokia sai oman rautatieaseman 1895. Uusi sähkövoimalaitos valmistui 1903.

Nämä kaikki toimet edesauttoivat sitä, että Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö kiinnostui paikkakunnasta ja siirsi toimintansa Nokialle 1904.

Talousvaikeuksissa kamppailleen Gummitehtaan talous alkoi kohentua, ja erityisesti ensimmäinen maailmansota vaikutti suotuisasti tehtaan kehitykseen. Se hankki vuonna 1918 Nokia Ab:n ja vuonna 1922 Suomen Kaapelitehdas Ab:n osake-enemmistöt: Nokia-yhtymän synty voidaan laskea näistä varhaisista osakekaupoista, vaikka yhtiöiden fuusio virallistui vasta 1960-luvulla.

Lähde: Nokian kaupunki



Kuva: Vapriikin kuva-aineisto, kuvaaja Pauli Lehtioksa 1965