Sohlberg-kortteli
Herttoniemen entisen tehdasalueen tilalle nousee aitoa kaupunkia, jossa korttelin kivijalassa on elämää ja aukiolla tuulahdus perinteitä. Tämä on uutta Stadia, jossa moderni, ympäristöystävällisempi rakennustapa muodostaa korttelikaupunginosan sellaisena kuin kaupungin pitääkin olla. Tervetuloa Sohlberg-kortteliin!
Miltä valmis kortteli näyttää?
Herttoniemen Sohlberg-kortteliin tulee yhteensä 13 uutta rakennusta ja kodit noin 1 100 kaupunkilaiselle.
Korttelia rakennetaan alueen menneisyyttä kunnioittaen. Alueen rouhea teollinen menneisyys yhdistyy moderniin rakentamiseen nykyajan tekniikoilla.
Korkeuksiltaan vaihtelevat asuinrakennukset luovat kiinnostavan siluetin. Korttelin keskiössä on alueelle jäävä vanha teollisuusrakennus sekä sen yhteyteen rakennettava aukio.
Itäväylän varteen rakentuu asukkaiden yhteiseen käyttöön koko korttelin mittainen pysäköintilaitos, joka toimii samalla melumuurina.
Teollisuuskorttelin historiaa
Korttelin tarina alkaa vuodesta 1876, jolloin läkkiseppä Gabriel Wilhelm Sohlberg perusti verstaan yhden huoneen asuntonsa yhteyteen Helsingin Korkeavuorenkadulle. Verstas aloitti toimintansa talousastioiden tuotannolla, mutta laajensi pian peltisiin kattolevyihin ja talojen kattamiseen. Sohlberg kattoi vuosikymmenten ajan suuren osan Helsingin katoista, viimeiseksi kattotyöksi jäi eduskuntatalon katto vuonna 1930.
Vuosien saatossa yrityksen toiminta ja toimitilat laajenivat. 1900-luvun alussa yhtiötä kehitettiin sukupolvenvaihdoksen myötä modernimmaksi, ja aloitettiin tehdasmainen peltirasioiden tuotanto. Yksi tuotantolinja oli myös taidevalu, joka kuitenkin lopetettiin liian käsityömäisenä toimintana. Viimeinen suuri taidevalutyö oli vuonna 1923 valmistunut J.V. Snellmanin patsas, joka seisoo edelleen Suomen Pankin edessä.
Sotien aikana tuotanto keskittyi paljolti sotatarvikkeisiin; ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeijalle, talvi- ja jatkosotien aikana puolustusvoimille. Jatkosodan aikana aloitettiin pullonkorkkien valmistus, mistä kehittyikin yritykselle tärkeä tuotesuunta Alkon kanssa tehdyn hankintasopimuksen myötä.
Kuva: Kuormahevosia Punavuoren-tehtaan pihalla 1890-luvulla
Helsingin kaupunginmuseo
Muutto Herttoniemeen
Vaikka yrityksen tiloja oli jo moneen kertaan muutettu ja laajennettu, lisää tarvittiin ja kantakaupunki alkoi käydä pieneksi. Vuonna 1942 hankittiin Herttoniemestä tontti, jolle sodan jälkeen aloitettiin uuden tehtaan rakentaminen. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli tehdasrakennuksen, jonka punatiilipintainen julkisivu viittaa rakentamisen perinteisiin. Rakennuksen ikkunaratkaisut, rakenne ja sisätilat ovat otteeltaan moderneja. Vuonna 1948 aloitettiin oluen varastoimistankkien ja käymisaltaiden tuotanto uudenkarheissa tiloissa. GWS oli Herttoniemen teollisuusalueen ensimmäisiä toimijoita.
Yhtiön monivaiheisen historian aikana tuotanto on käsittänyt peltirasioita ja muita metallialan tuotteita, kodinkoneita, sekä myöhemmin myös muovituotteita. Moni tunnistaa GWS:n logon metallisista pullonkorkinavaajista. Herttoniemen nyt tyhjentyneellä tehtaalla on valmistettu viimeksi maalipurkkeja.
Nyt tehtaan tontille nousee 1 100 asuntoa käsittävä kaupunkikortteli, jonka ensimmäinen puolikas on valmistunut. Alkuperäinen 1940-luvun punatiilinen tehdasrakennus on jäänyt tontille osaksi uutta korttelia, tuomaan ajallista kerrostumaa modernille asuinalueelle.
Kuva: GWS:n tehdasrakennus kuvattuna Itäväylältä 1960-luvulla
Helsingin kaupunginmuseo